Let’s Speak Music! : Pathways from the European Music Portfolio – A Creative Way into Languages (2009-2012) to Finnish early childhood education.
Leveelahti, Päivi; Pavlovic, Aleksandra (2018)
Leveelahti, Päivi
Pavlovic, Aleksandra
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239721
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut edistää musiikin käyttöä varhaiskasvatuksessa. Keskeisimmät näkökulmat työssä ovat olleet musiikin yhdistäminen kielen oppimiseen sekä toisen kielen sisäistämisen tukeminen musiikin keinoin. Tutkimusotos sisältää niin lastentarhanopettajia kuin muita varhaiskasvatuksen työntekijöitä Small Folks-päiväkodista ja Hyvinkään kaupungin päiväkodeista. Kirjoittajat ovat tehneet prosessin alussa kolme alkuhaastattelua aihealueen ammattilaisilta lisätiedon keräämiseksi. Tutkimuksen ensimmäinen kysely lähetettiin sähköisesti kohderyhmälle selvittääkseen heidän asenteitaan ja aikaisempia kokemuksiaan musiikin käyttöön liittyen. Kerätyn tiedon pohjalta kirjoittajat kokosivat luovan Sano se musiikilla! – kokonaisuuden, joka sisältää nettisivut ammatilliseen käyttöön, materiaalipaketin Hyvinkään kaupungille, sekä kolme koulutuskertaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Noin kuukausi koulutusten jälkeen osallistujille lähetettiin sähköinen palautekysely.
Kokonaisuudessaan tuloksista pystyi päättelemään, että osallistujilla oli tietoa jo ennen koulutuksia musiikin tärkeydestä lasten kehityksen kannalta. Suurimmalla osalla vastanneista ei vastausten mukaan ollut musiikillisia kykyjä ja moni ei pitänyt itseään musikaalisena. Myös kyselyyn vastanneiden musiikin käyttö työssä painottui enemmän laulamiseen, tanssimiseen ja musiikin kuulteluun. Palautekyselyn perusteella osallistujien tiedot musiikin ja kielen oppimiseen liittyvistä tekijöistä paranivat tilanteesta ennen koulutuksia. Tuloksista näkyi myös musiikin käyttöä tukeva ja kannustava anti koulutuksista. Palautteen mukaan osallistujien tieto ja osaaminen lisääntyivät, sekä he olivat lisänneet koulutusten toimintoja käytäntöön.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta musiikin kiinnostavan varhaiskasvatuksen henkilökuntaa, mutta sen haasteellisuuden ja ihmisten asenteiden, etteivät olisi tarpeeksi musikaalisia, musiikin käyttö arjessa voi jäädä vähäiseksi. Mutta riittävällä informaatiolla, musiikillisten tekijöiden laajemmalla tiedostamisella sekä konkreettisilla koulutuksilla voidaan vaikuttaa musiikin käytön lisäämiseen.
Kokonaisuudessaan tuloksista pystyi päättelemään, että osallistujilla oli tietoa jo ennen koulutuksia musiikin tärkeydestä lasten kehityksen kannalta. Suurimmalla osalla vastanneista ei vastausten mukaan ollut musiikillisia kykyjä ja moni ei pitänyt itseään musikaalisena. Myös kyselyyn vastanneiden musiikin käyttö työssä painottui enemmän laulamiseen, tanssimiseen ja musiikin kuulteluun. Palautekyselyn perusteella osallistujien tiedot musiikin ja kielen oppimiseen liittyvistä tekijöistä paranivat tilanteesta ennen koulutuksia. Tuloksista näkyi myös musiikin käyttöä tukeva ja kannustava anti koulutuksista. Palautteen mukaan osallistujien tieto ja osaaminen lisääntyivät, sekä he olivat lisänneet koulutusten toimintoja käytäntöön.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta musiikin kiinnostavan varhaiskasvatuksen henkilökuntaa, mutta sen haasteellisuuden ja ihmisten asenteiden, etteivät olisi tarpeeksi musikaalisia, musiikin käyttö arjessa voi jäädä vähäiseksi. Mutta riittävällä informaatiolla, musiikillisten tekijöiden laajemmalla tiedostamisella sekä konkreettisilla koulutuksilla voidaan vaikuttaa musiikin käytön lisäämiseen.