Kevytyrittäjyys ja maahanmuuttajta - Case: Keken Verhoilu
Hatunen, Johanna (2018)
Hatunen, Johanna
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239701
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää olisiko laskutuspalveluiden käyttö
itsensä työllistämisessä, eli kevytyrittäjyys, hyvä vaihtoehto maahanmuuttajien
työllistymiseen. Puutteellisen kielitaidon kanssa yritystoiminnan perustaminen ja
pyörittäminen asettaa suuria haasteita, ja kun tähän lisätään vielä kulttuurierot ja
muut monimutkaisuudet, tulee yhtälöstä lähes mahdoton.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä casetutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui case-yrittäjän ja hänen vaimonsa haastatteluista sekä mahdollisimman ajantasaisesta tiedosta kevytyrittäjyydestä.
Työn teoriaosassa käsiteltiin perinteisiä yrittäjyyden muotoja Suomessa, maahanmuuttajayrittäjiä Suomessa sekä alustataloutta ja kevytyrittäjyyttä. Empiirisessä osassa aineistona hyödynnettiin case-yrittäjän ja hänen puolisonsa haastatteluja. Tutkimukseni tärkeimmät lähteet ovat löytyneet internetistä. Aiheen tuoreuden vuoksi kevytyrittäjyydestä ei kirjalähteitä ollut.
Yritysneuvonnasta saatava tieto voi jäädä vaillinaiseksi, jos yrittäjä ei osaa kysyä
kaikkia olennaisia kysymyksiä neuvonantajalta, jolloin tiedontarpeet eivät täyty.
Informaatiota tulisi olla nykyistä laajemmin saatavilla englanniksi. Tämä on asia,
joka laskutuspalveluiden kannattaisi huomioida ja ymmärtää, että maahanmuuttajat ovat ryhmä, jolle kevytyrittäjyyttä kannattaisi markkinoida. Tutkimus vastasi
tutkimuskysymyksiin ja tavoite saavutettiin. Yhtenä tavoitteena oli kirjoittajalle tutustua itse tähän tuoreeseen kasvavaan ilmiöön, ja se tavoite saavutettiin myös.
itsensä työllistämisessä, eli kevytyrittäjyys, hyvä vaihtoehto maahanmuuttajien
työllistymiseen. Puutteellisen kielitaidon kanssa yritystoiminnan perustaminen ja
pyörittäminen asettaa suuria haasteita, ja kun tähän lisätään vielä kulttuurierot ja
muut monimutkaisuudet, tulee yhtälöstä lähes mahdoton.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä casetutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui case-yrittäjän ja hänen vaimonsa haastatteluista sekä mahdollisimman ajantasaisesta tiedosta kevytyrittäjyydestä.
Työn teoriaosassa käsiteltiin perinteisiä yrittäjyyden muotoja Suomessa, maahanmuuttajayrittäjiä Suomessa sekä alustataloutta ja kevytyrittäjyyttä. Empiirisessä osassa aineistona hyödynnettiin case-yrittäjän ja hänen puolisonsa haastatteluja. Tutkimukseni tärkeimmät lähteet ovat löytyneet internetistä. Aiheen tuoreuden vuoksi kevytyrittäjyydestä ei kirjalähteitä ollut.
Yritysneuvonnasta saatava tieto voi jäädä vaillinaiseksi, jos yrittäjä ei osaa kysyä
kaikkia olennaisia kysymyksiä neuvonantajalta, jolloin tiedontarpeet eivät täyty.
Informaatiota tulisi olla nykyistä laajemmin saatavilla englanniksi. Tämä on asia,
joka laskutuspalveluiden kannattaisi huomioida ja ymmärtää, että maahanmuuttajat ovat ryhmä, jolle kevytyrittäjyyttä kannattaisi markkinoida. Tutkimus vastasi
tutkimuskysymyksiin ja tavoite saavutettiin. Yhtenä tavoitteena oli kirjoittajalle tutustua itse tähän tuoreeseen kasvavaan ilmiöön, ja se tavoite saavutettiin myös.