Videoiden käyttö potilasohjauksessa - kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Rantanen, Elise (2018)
Rantanen, Elise
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239692
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata videoiden käyttöä potilasohjauksessa. Tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa video-ohjauksesta potilasohjauksen kehittämisen tueksi. Työ tehtiin Satakunnan sairaanhoitopiirille. Se on osa Satakunnan sairaanhoitopiirin hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmaa, jossa yhtenä osiona on potilasohjauksen kehittäminen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Alkuperäistutkimuksia haettiin kotimaisista ja kasainvälisistä tietokannoista vuosilta 2007-2018. Lisäksi toteutettiin manuaalinen haku huhtikuussa 2018. Kirjallisuus katsaukseen valikoitui 11 alkuperäistutkimus. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Lisäksi alkuperäistutkimusten laatu arvioitiin CASP-laadunarviointikriteereistön avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella video-ohjauksella saadaan vaikuttavuutta potilasohjaukseen. Video-ohjauksella saadaan lisättyä potilaan tietoja ja ymmärrystä. Toimenpiteitä edeltävään valmisteluun saatiin myöskin video-ohjauksella merkittävää parannusta. Lisäksi hoitohenkilökunnan mukaan video-ohjaus auttaa ohjausajan kohdentamissa toimenpiteestä kertomiseen sekä potilaan omille kysymyksille. Potilaiden käsityksen mukaan video-ohjaus on helppo ja mukava tapa oppia. Potilaat ovat yleensä hyvin tyytyväisiä videoiden avulla saamaansa ohjaukseen.
Video-ohjauksella ei saatu eroa perinteiseen ohjaukseen verrattuna. Myöskään sairaalassa oloaikaan tai kipuun, kipulääkitykseen tai pahoinvointiin video-ohjauksella ei ollut vaikutusta. Omahoidon ohjauksessa videoryhmällä oli nähtävissä positiivista muutosta, joskaan ei tilastollisesti merkittävää. Potilaat myöskin haluavat perinteisiä ohjausmenetelmiä video-ohjuksen rinnalle.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Alkuperäistutkimuksia haettiin kotimaisista ja kasainvälisistä tietokannoista vuosilta 2007-2018. Lisäksi toteutettiin manuaalinen haku huhtikuussa 2018. Kirjallisuus katsaukseen valikoitui 11 alkuperäistutkimus. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Lisäksi alkuperäistutkimusten laatu arvioitiin CASP-laadunarviointikriteereistön avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella video-ohjauksella saadaan vaikuttavuutta potilasohjaukseen. Video-ohjauksella saadaan lisättyä potilaan tietoja ja ymmärrystä. Toimenpiteitä edeltävään valmisteluun saatiin myöskin video-ohjauksella merkittävää parannusta. Lisäksi hoitohenkilökunnan mukaan video-ohjaus auttaa ohjausajan kohdentamissa toimenpiteestä kertomiseen sekä potilaan omille kysymyksille. Potilaiden käsityksen mukaan video-ohjaus on helppo ja mukava tapa oppia. Potilaat ovat yleensä hyvin tyytyväisiä videoiden avulla saamaansa ohjaukseen.
Video-ohjauksella ei saatu eroa perinteiseen ohjaukseen verrattuna. Myöskään sairaalassa oloaikaan tai kipuun, kipulääkitykseen tai pahoinvointiin video-ohjauksella ei ollut vaikutusta. Omahoidon ohjauksessa videoryhmällä oli nähtävissä positiivista muutosta, joskaan ei tilastollisesti merkittävää. Potilaat myöskin haluavat perinteisiä ohjausmenetelmiä video-ohjuksen rinnalle.