Lähiruuan lisäämisen haasteet Kanta-Hämeen julkisissa suurkeittiöissä
Leppänen, Emilia (2018)
Leppänen, Emilia
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229630
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229630
Tiivistelmä
Lähiruokaa ei tällä hetkellä hyödynnetä Kanta-Hämeen julkisissa suurkeittiöissä niin paljon kuin se olisi mahdollista. Ongelma on yleinen Suomessa ja ratkaistavissa, kun syyt ovat selvillä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miksi lähiruuan runsaampi käyttö Kanta-Hämeen julkisissa suurkeittiöissä ei onnistu. Samalla kartoitettiin eri toimijoiden haasteita ja toiveita. Työn tilaajana oli LUO Next Step -hanke, jonka tavoitteena on luoda uutta bio- ja kiertotalouspainotteista liiketoimintaa ja yhteistyötä yritysten ja Hämeen luonnonvara-alan verkoston välille.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja kaksiosaisesta tutkimusosuudesta. Teoriaosuudessa käsitellään lähiruuan määritelmää, lähiruuan arvoketjua ja sen toimijoita sekä julkisia hankintoja. Sekä tutkimusotteita että -menetelmiä oli kaksi: kvalitatiivinen teemahaastattelu ja kvantitatiivinen sähköinen kysely. Haastateltavana oli Kanta-Hämeen julkisten suurkeittiöiden edustajia, tukun edustaja, kuntapäättäjä sekä tuki- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Kysely suunnattiin lähituottajille ja -jalostajille.
Haastattelun ja kyselyn tuloksista selvisi, että suurimmat esteet lähiruuan runsaammalle käytölle Kanta-Hämeen julkisissa suurkeittiöissä ovat kuntien tahtotilan puute, keittiöiden tarvitsemat suuret ruokamäärät sekä hankintarenkaisiin kuuluminen. Toiveita ja ratkaisuehdotuksia oli monia, joista merkittävimpinä hankintarenkaiden toiminnan ja tarjousten muuttaminen lähiruokaa suosivammaksi, kunnan tahtotilan parantaminen sekä hankintaosaamisen kehittäminen.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja kaksiosaisesta tutkimusosuudesta. Teoriaosuudessa käsitellään lähiruuan määritelmää, lähiruuan arvoketjua ja sen toimijoita sekä julkisia hankintoja. Sekä tutkimusotteita että -menetelmiä oli kaksi: kvalitatiivinen teemahaastattelu ja kvantitatiivinen sähköinen kysely. Haastateltavana oli Kanta-Hämeen julkisten suurkeittiöiden edustajia, tukun edustaja, kuntapäättäjä sekä tuki- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Kysely suunnattiin lähituottajille ja -jalostajille.
Haastattelun ja kyselyn tuloksista selvisi, että suurimmat esteet lähiruuan runsaammalle käytölle Kanta-Hämeen julkisissa suurkeittiöissä ovat kuntien tahtotilan puute, keittiöiden tarvitsemat suuret ruokamäärät sekä hankintarenkaisiin kuuluminen. Toiveita ja ratkaisuehdotuksia oli monia, joista merkittävimpinä hankintarenkaiden toiminnan ja tarjousten muuttaminen lähiruokaa suosivammaksi, kunnan tahtotilan parantaminen sekä hankintaosaamisen kehittäminen.