Lukiolaiset ja osakesäästäminen
Ahlavuo, Harry (2018)
Ahlavuo, Harry
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229611
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia lukiolaisten mielenkiintoa, asenteita ja erityisesti niitä seikkoja, jotka estävät yksittäisiä lukiolaisia aloittamasta pidempiaikaisen osakesäästämisen. Opinnäytetyön tutkimusosuus tehdään Osakesäästäjien Keskusliitolle. Liitto toivoi saavansa kattavaa dataa lukiolaisten osakesäästämisestä. Kyselystä saatavaa tietoa he voivat käyttää omiin tarkoituksiin, eli osakesäästäjien etujen ajamiseen yleisesti.
Viitekehyksessä tutkitaan nuorten taloudenlukutaitoa kansainvälisesti sekä Suomen sisäisesti. Taloudenlukutaito on vahvassa yhteydessä henkilön hyvinvointiin ja sen merkitys korostuu erityisesti huono-osaisten elämänlaadussa. Säästäminen on osa hyvin hoidettua henkilökohtaista taloudenhoitoa. Osakkeet ovat pitkäaikaisessa säästämisessä todettu olevan historiallisesti lähes poikkeuksetta tuottavin sijoitusmuoto, kunhan sijoittaminen tehdään pitkäjänteisesti ja turhia kustannuksia karttaen.
Kysely tehtiin sähköisesti Google Forms kyselylomakkeella. Sähköinen kysely mahdollistaa laajempien joukkojen tutkimisen ilman suurempaa vaivannäköä. Tutkimus kertoo karkeasti lukiolaisten asenteista ja ajatuksista sijoittamista ja osakkeita kohtaan. Tämän lisäksi aineistosta nousee esiin yksittäisiä mielenkiintoisia seikkoja nuorten taloudellisesta ajatusmaailmasta.
Kattavan tutkimusjoukon tavoittaminen osoittautui arvioitua hankalammaksi, jonka takia tutkittava joukko jäi vastaajamäärällisesti tavoitteesta. Monivalintakysymykset tehtiin samaan malliin, kuin kansainvälisissä tutkimuksissa, jotta tuloksia voidaan verrata keskenään. Lisäksi kyselyn avoimet kysymykset tarjosivat laaja-alaisesti erilaisia yksittäisiä ajatuksia. Lukiolaiset pärjäsivät suhteellisen hyvin talousosaamisessa ja asenteet säästämistä ja sijoittamista kohtaan olivat muutenkin positiivisia.
Tutkimus vahvisti, että nuoret ovat kiinnostuneita sijoittamisesta ja säästämisestä, vaikka sitä ei pidetä vielä lukiolaiselle ajankohtaisena aiheena. Osakkeissa näytti kiinnostavan ensisijaisesti rahan tienaaminen. Vaikka kiinnostusta sijoittamiseen löytyy yleisesti, kariutuu sijoitustoiminnan aloittaminen usein epätietoisuuteen, esimerkiksi siitä, mistä osakkeita voi ostaa.
Kun lukiolaisilla on jo valmiiksi kiinnostus aiheeseen, tarvitsevat he konkreettista tietoa sijoittamisesta. Lukion yhteiskuntaopin toisella kurssilla käydään osakkeita läpi, mutta opetus on keskittynyt esimerkiksi suurimpiin indekseihin ja teoriatason tietoon, riippuen tietysti opettajasta. Mielestäni koulussa olisi erittäin tärkeää käydä läpi käytännön sijoittamista ja opettaa ihmisiä puhumaan avoimesti rahasta ja omistuksista, jotta Suomi yltäisi talousosaamisessa muiden Pohjoismaiden tasolle.
Loppuosassa pohditaan, millä tavoilla nuoria voidaan lähestyä, kun heille tarjotaan tietoa tai palveluita osakesäästämiseen. Lisäksi arvioin tutkimuksen toteutumista syvemmin, sekä mietin, voiko tutkimuksesta siirtyä helposti jatkotutkimuksiin, esimerkiksi tulevien tradenomien opinnäytetöissä.
Viitekehyksessä tutkitaan nuorten taloudenlukutaitoa kansainvälisesti sekä Suomen sisäisesti. Taloudenlukutaito on vahvassa yhteydessä henkilön hyvinvointiin ja sen merkitys korostuu erityisesti huono-osaisten elämänlaadussa. Säästäminen on osa hyvin hoidettua henkilökohtaista taloudenhoitoa. Osakkeet ovat pitkäaikaisessa säästämisessä todettu olevan historiallisesti lähes poikkeuksetta tuottavin sijoitusmuoto, kunhan sijoittaminen tehdään pitkäjänteisesti ja turhia kustannuksia karttaen.
Kysely tehtiin sähköisesti Google Forms kyselylomakkeella. Sähköinen kysely mahdollistaa laajempien joukkojen tutkimisen ilman suurempaa vaivannäköä. Tutkimus kertoo karkeasti lukiolaisten asenteista ja ajatuksista sijoittamista ja osakkeita kohtaan. Tämän lisäksi aineistosta nousee esiin yksittäisiä mielenkiintoisia seikkoja nuorten taloudellisesta ajatusmaailmasta.
Kattavan tutkimusjoukon tavoittaminen osoittautui arvioitua hankalammaksi, jonka takia tutkittava joukko jäi vastaajamäärällisesti tavoitteesta. Monivalintakysymykset tehtiin samaan malliin, kuin kansainvälisissä tutkimuksissa, jotta tuloksia voidaan verrata keskenään. Lisäksi kyselyn avoimet kysymykset tarjosivat laaja-alaisesti erilaisia yksittäisiä ajatuksia. Lukiolaiset pärjäsivät suhteellisen hyvin talousosaamisessa ja asenteet säästämistä ja sijoittamista kohtaan olivat muutenkin positiivisia.
Tutkimus vahvisti, että nuoret ovat kiinnostuneita sijoittamisesta ja säästämisestä, vaikka sitä ei pidetä vielä lukiolaiselle ajankohtaisena aiheena. Osakkeissa näytti kiinnostavan ensisijaisesti rahan tienaaminen. Vaikka kiinnostusta sijoittamiseen löytyy yleisesti, kariutuu sijoitustoiminnan aloittaminen usein epätietoisuuteen, esimerkiksi siitä, mistä osakkeita voi ostaa.
Kun lukiolaisilla on jo valmiiksi kiinnostus aiheeseen, tarvitsevat he konkreettista tietoa sijoittamisesta. Lukion yhteiskuntaopin toisella kurssilla käydään osakkeita läpi, mutta opetus on keskittynyt esimerkiksi suurimpiin indekseihin ja teoriatason tietoon, riippuen tietysti opettajasta. Mielestäni koulussa olisi erittäin tärkeää käydä läpi käytännön sijoittamista ja opettaa ihmisiä puhumaan avoimesti rahasta ja omistuksista, jotta Suomi yltäisi talousosaamisessa muiden Pohjoismaiden tasolle.
Loppuosassa pohditaan, millä tavoilla nuoria voidaan lähestyä, kun heille tarjotaan tietoa tai palveluita osakesäästämiseen. Lisäksi arvioin tutkimuksen toteutumista syvemmin, sekä mietin, voiko tutkimuksesta siirtyä helposti jatkotutkimuksiin, esimerkiksi tulevien tradenomien opinnäytetöissä.