Mittaavien sensoreiden hyödyntäminen jätekeräysastioissa
Linikko, Marko (2018)
Linikko, Marko
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229389
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli mittaavien sensoreiden käyttö jätekeräysastioissa. Työn tarkoituksena oli selvittää, onko mahdollista luoda sekä hyödyntää sensoriteknologiaa jätehuollossa. Sensoriteknologian hyödyntäminen perustuisi keräysastioiden jatkuvaan täyttöasteen mittaamiseen, jotta voitaisiin kontrolloida paremmin keräysastioiden ali- ja ylitäyttymistä.
Teoriaosuudessa käsiteltiin aiheita, jotka käsittelevät sensoriteknologiaa sekä jätehuoltoa eri näkökulmista. Jätehuoltoon liittyviä teorioiden aihealueita olivat lainsäädäntö, historia ja tulevaisuuden näkymät, jätelajit sekä jätteiden lajittelu. Internet of thingsiä, Big Dataa, sensoreita, RFID/NFC sekä reittioptimointia käsiteltiin myös teoriaosuudessa, koska kyseiset teknologian tuotteet ovat yleistymässä jätehuollon toiminnassa.
Empiirisen tutkimuksen avuksi valittiin kaksi erilaista kyselyä: jätehuollon tyytyväisyyskysely sekä sensoriteknologian käyttäjäkokemuskysely. Jätehuollon tyytyväisyyskysely jaettiin sosiaalisessa mediassa, johon saivat vastata kaikki, jotka käyttävät jätehuoltoa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ihmiset ovat havainneet ylitäyttymistä jätekeräysastioissa sekä kerätä mielipiteitä jätehuollon toimivuudesta. Sensoriteknologian käyttäjäkokemuskysely lähetettiin jätehuollon yrityksille, joilla on ollut käytössä sensoriteknologiaa toiminnassaan. Kyselyn tarkoitus oli selvittää heidän mielipide palvelusta sekä sen toimivuudesta.
Molempien kyselyiden perusteella sensoriteknologialle olisi tarvetta jätehuollon alalla. Nykyiset sensoripalvelut ovat olleet toimivia, mutta paljon kehitettävää on vielä, koska palvelu on vielä uusi jätealalla. Taloudellisia sekä ympäristön kannalta säästöjä on todettu tulleen merkittävästi. Myös asiakastyytyväisyys on lisääntynyt.
Teoriaosuudessa käsiteltiin aiheita, jotka käsittelevät sensoriteknologiaa sekä jätehuoltoa eri näkökulmista. Jätehuoltoon liittyviä teorioiden aihealueita olivat lainsäädäntö, historia ja tulevaisuuden näkymät, jätelajit sekä jätteiden lajittelu. Internet of thingsiä, Big Dataa, sensoreita, RFID/NFC sekä reittioptimointia käsiteltiin myös teoriaosuudessa, koska kyseiset teknologian tuotteet ovat yleistymässä jätehuollon toiminnassa.
Empiirisen tutkimuksen avuksi valittiin kaksi erilaista kyselyä: jätehuollon tyytyväisyyskysely sekä sensoriteknologian käyttäjäkokemuskysely. Jätehuollon tyytyväisyyskysely jaettiin sosiaalisessa mediassa, johon saivat vastata kaikki, jotka käyttävät jätehuoltoa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ihmiset ovat havainneet ylitäyttymistä jätekeräysastioissa sekä kerätä mielipiteitä jätehuollon toimivuudesta. Sensoriteknologian käyttäjäkokemuskysely lähetettiin jätehuollon yrityksille, joilla on ollut käytössä sensoriteknologiaa toiminnassaan. Kyselyn tarkoitus oli selvittää heidän mielipide palvelusta sekä sen toimivuudesta.
Molempien kyselyiden perusteella sensoriteknologialle olisi tarvetta jätehuollon alalla. Nykyiset sensoripalvelut ovat olleet toimivia, mutta paljon kehitettävää on vielä, koska palvelu on vielä uusi jätealalla. Taloudellisia sekä ympäristön kannalta säästöjä on todettu tulleen merkittävästi. Myös asiakastyytyväisyys on lisääntynyt.