Kuvakortit 4–6-vuotiaille lapsille Kilpola asumisyksikön lähisuhdeväkivaltatyöhön
Sipinen, Roosa-Maria; Mehto, Heidi (2018)
Sipinen, Roosa-Maria
Mehto, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805219269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805219269
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli tehdä lapsilähtöiset kuvakortit 4-6-vuotiaille lapsille Kilpola asumisyksikön lähisuhdeväkivaltatyöhön. Menetelmä oli tarkoitus juurruttaa osaksi Kilpola asumisyksikön lapsityötä. Tavoitteena on helpottaa lähisuhdeväkivallan puheeksi ottoa ja auttaa väkivallan aiheuttamien tunteiden tunnistamisessa sekä niiden kanssa työskentelyssä. Työelämäkumppani kehittämishankkeessa oli Pääkaupungin turvakoti ry:n Kilpola asumisyksikkö. Kilpola asumisyksikön päämääränä on tuetun asumisen keinoin auttaa asiakkaita väkivallattoman elämän vakiinnuttamisessa.
Kehittämishankkeen teoriapohja koostuu lähisuhdeväkivallan määritelmästä, sen eri muodoista, vaikutuksista ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta. Teoriapohjassa käsitellään lähisuhdeväkivaltaa lasten kokemana ja se sisältää myös teoriaa maahanmuuttajiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta Suomessa, sillä reilusti yli puolet Kilpolan asukkaista ovat maahanmuuttajataustaisia. Teoriapohjaan kuuluu myös tietoa kuvakorteista työmenetelmänä.
Kehittämishankkeen kehittämisosuus piti sisällään kuvakorttien luomisen sekä testaamisen Kilpola asumisyksikössä asiakkaina oleville lapsille. Ennen kuvakorttien testaamista Kilpola asumisyksikön lapsityöntekijä perehdytettiin kuvakortti menetelmään ohjauksen avulla. Työntekijän ohjauksen tavoitteena oli tehdä kuvakortti menetelmä tutuksi työntekijälle ja testata kuvakorttien ohjeissa olevia toimintatapoja. Näin varmistettiin suunnitelmien mukainen toimintatuokio lapsille, joka vastasi kehittämishankkeen tavoitteita.
Kuvakortteja testattiin kahdesti ja ne toteutettiin eri näkökulmista. Ensimmäisellä kerralla havainnoitiin työntekijän sekä lapsen työskentelyä kuvakorteilla ja toisella kerralla testasimme niitä itse lapsen kanssa. Kuvakorteista pyydettiin palautetta työntekijältä sekä lapsilta niiden käyttökokemuksista. Kehittämishankkeen lopuksi kuvakorttien tavoitteiden toteutumista arvioitiin palautteiden, reflektiokeskustelun ja itsearvioinnin avulla.
Kuvakortit osoittautuivat toimivaksi menetelmäksi lähisuhdeväkivallan puheeksi oton työvälineenä. Kuvakortit auttoivat Kilpola asumisyksikössä testattavia lapsia kertomaan kokemastaan lähisuhdeväkivallasta sekä työskentelemään väkivallan aiheuttamien tunteiden kanssa. Työntekijä koki, että menetelmä on toimiva ja se tullaan ottamaan viralliseksi menetelmäksi Kilpola asumisyksikön lapsityöhön. Luodusta menetelmästä on hyötyä työelämänkumppanille sekä mahdollisesti samankaltaisille lähisuhdeväkivaltatyötä tekeville tahoille.
Kehittämishankkeen teoriapohja koostuu lähisuhdeväkivallan määritelmästä, sen eri muodoista, vaikutuksista ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta. Teoriapohjassa käsitellään lähisuhdeväkivaltaa lasten kokemana ja se sisältää myös teoriaa maahanmuuttajiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta Suomessa, sillä reilusti yli puolet Kilpolan asukkaista ovat maahanmuuttajataustaisia. Teoriapohjaan kuuluu myös tietoa kuvakorteista työmenetelmänä.
Kehittämishankkeen kehittämisosuus piti sisällään kuvakorttien luomisen sekä testaamisen Kilpola asumisyksikössä asiakkaina oleville lapsille. Ennen kuvakorttien testaamista Kilpola asumisyksikön lapsityöntekijä perehdytettiin kuvakortti menetelmään ohjauksen avulla. Työntekijän ohjauksen tavoitteena oli tehdä kuvakortti menetelmä tutuksi työntekijälle ja testata kuvakorttien ohjeissa olevia toimintatapoja. Näin varmistettiin suunnitelmien mukainen toimintatuokio lapsille, joka vastasi kehittämishankkeen tavoitteita.
Kuvakortteja testattiin kahdesti ja ne toteutettiin eri näkökulmista. Ensimmäisellä kerralla havainnoitiin työntekijän sekä lapsen työskentelyä kuvakorteilla ja toisella kerralla testasimme niitä itse lapsen kanssa. Kuvakorteista pyydettiin palautetta työntekijältä sekä lapsilta niiden käyttökokemuksista. Kehittämishankkeen lopuksi kuvakorttien tavoitteiden toteutumista arvioitiin palautteiden, reflektiokeskustelun ja itsearvioinnin avulla.
Kuvakortit osoittautuivat toimivaksi menetelmäksi lähisuhdeväkivallan puheeksi oton työvälineenä. Kuvakortit auttoivat Kilpola asumisyksikössä testattavia lapsia kertomaan kokemastaan lähisuhdeväkivallasta sekä työskentelemään väkivallan aiheuttamien tunteiden kanssa. Työntekijä koki, että menetelmä on toimiva ja se tullaan ottamaan viralliseksi menetelmäksi Kilpola asumisyksikön lapsityöhön. Luodusta menetelmästä on hyötyä työelämänkumppanille sekä mahdollisesti samankaltaisille lähisuhdeväkivaltatyötä tekeville tahoille.