Trakeostomiakanyylin huolto : Video-ohjeet päivittäishuollosta ja liman imusta aikuisen potilaan hoidossa
Haapala, Janne; Janger, Ruut (2018)
Haapala, Janne
Janger, Ruut
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805219257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805219257
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Työelämätaho oli todennut, että useat hoitajat ja potilaat kokevat trakeostomian hoidon ja liman imun haastavina ja pelottavina toimenpiteinä. Näihin toimenpiteisiin kaivattiin selkeitä ohjeita. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja sen yhteydessä laadittiin kaksi ohjausvideota sairaanhoitopiirin käyttöön. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus on vastata työelämän tarpeisiin. Opinnäytetyö vastasi kysymyksiin, mikä on trakeostomia, miksi se tehdään, miten sitä hoidetaan sekä miksi ja miten trakeostomiasta imetään limaa. Tavoitteena on lisätä hoitotoimien varmuutta, turvallisuutta ja aseptiikan toteutumista. Lisäksi tavoitteena on potilasohjauksen toteutuminen.
Trakeostomia on henkitorveen tehtävä kirurginen avanne, jolla ohitetaan ylähengitystiet ja mahdollistetaan potilaan hengitys, jos se on esimerkiksi kasvaimen, sairauden, tukoksen tai tapaturman vuoksi estynyt. Avanteeseen asennetaan trakeostomiakanyyli. Kanyylin päivittäisellä huollolla ehkäistään komplikaatioiden syntymistä ja huolehditaan esteettömästä hengitystiestä. Trakeostomian päivittäinen hoito koostuu sisäkanyylin ja stooman ympäristön puhdistamisesta, ihon kunnon tarkkailusta, kosteuslämpövaihtimen, puhtaiden taitosten sekä kiinnitysnauhojen vaihdosta. Liman imu trakeostomiasta ei ole rutiinitoimenpide, sillä imun komplikaatioina voi esiintyä atelektaaseja, hypoksiaa tai limakalvovaurioita. Imun tarvetta arvioidaan potilaan tilanteen mukaan. Trakeostomian hoidossa liman liikkuvuutta ja poistumista parannetaan potilaan mobilisoinnilla ja hengitysilman kostutuksesta huolehtimalla.
Uusimpien kansainvälisten hoitosuositusten, tieteellisten artikkeleiden, kotimaisten hoito-ohjeiden, ammattikirjallisuuden sekä aiheeseen liittyvän koulutuksen pohjalta laadittiin teoreettinen pohja ja käsikirjoitukset kahdelle video-ohjeelle. Toinen videoista suunnattiin potilaille vertaistuellisuuden näkökulmasta, toinen hoitajien työskentelyn tueksi. Sisäisen Intran kautta ohjeet ovat käytettävissä sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Työstä on rajattu pois totaalilaryngektomia, trakeostomiakanyylin vaihto, hengityskonehoidossa olevat potilaat ja lapset. Kehittämisehdotuksina esitetään videoiden kerrontaa ja tekstitystä englanniksi, videoiden käytön ja hyödyn arviointia tulevaisuudessa sekä tutkimusta trakeostomian kanssa elämisestä.
Trakeostomia on henkitorveen tehtävä kirurginen avanne, jolla ohitetaan ylähengitystiet ja mahdollistetaan potilaan hengitys, jos se on esimerkiksi kasvaimen, sairauden, tukoksen tai tapaturman vuoksi estynyt. Avanteeseen asennetaan trakeostomiakanyyli. Kanyylin päivittäisellä huollolla ehkäistään komplikaatioiden syntymistä ja huolehditaan esteettömästä hengitystiestä. Trakeostomian päivittäinen hoito koostuu sisäkanyylin ja stooman ympäristön puhdistamisesta, ihon kunnon tarkkailusta, kosteuslämpövaihtimen, puhtaiden taitosten sekä kiinnitysnauhojen vaihdosta. Liman imu trakeostomiasta ei ole rutiinitoimenpide, sillä imun komplikaatioina voi esiintyä atelektaaseja, hypoksiaa tai limakalvovaurioita. Imun tarvetta arvioidaan potilaan tilanteen mukaan. Trakeostomian hoidossa liman liikkuvuutta ja poistumista parannetaan potilaan mobilisoinnilla ja hengitysilman kostutuksesta huolehtimalla.
Uusimpien kansainvälisten hoitosuositusten, tieteellisten artikkeleiden, kotimaisten hoito-ohjeiden, ammattikirjallisuuden sekä aiheeseen liittyvän koulutuksen pohjalta laadittiin teoreettinen pohja ja käsikirjoitukset kahdelle video-ohjeelle. Toinen videoista suunnattiin potilaille vertaistuellisuuden näkökulmasta, toinen hoitajien työskentelyn tueksi. Sisäisen Intran kautta ohjeet ovat käytettävissä sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Työstä on rajattu pois totaalilaryngektomia, trakeostomiakanyylin vaihto, hengityskonehoidossa olevat potilaat ja lapset. Kehittämisehdotuksina esitetään videoiden kerrontaa ja tekstitystä englanniksi, videoiden käytön ja hyödyn arviointia tulevaisuudessa sekä tutkimusta trakeostomian kanssa elämisestä.