Parikki-pienryhmätoimintaa Pellervon päiväkodissa
Ferreira, Outi; Kaasalainen, Annika (2018)
Ferreira, Outi
Kaasalainen, Annika
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178733
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää lastentarhanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia pienryhmätoiminnasta ja perehtyä erityisesti sen tuomiin hyötyihin. Tavoitteena oli tuoda pienryhmätoiminnan hyötyjä näkyviksi sekä pohtia lastentarhanopettajan roolia sen toteutuksessa. Opinnäytetyö liittyy Pellervon päiväkodin pienryhmätoimintaan, jota toteutetaan siellä sekä omassa ryhmässä että yli ryhmärajojen Parikki-toimintana. Parikki-toiminta on uusi toimintamalli, jota hyödynnetään Pellervon päiväkodissa sisarusryhmissä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea Pellervon päiväkodin lastentarhanopettajaa. Tutkimuskysymyksinä oli: mitkä ovat Parikin tuomat erityisyydet sisarusryhmiin Pellervon päiväkodissa, kuinka pienryhmätoiminta hyödyttää lasta sekä mikä on lastentarhanopettajan rooli pienryhmätoiminnan toteuttamisessa. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaan.
Opinnäytetyön tulosten mukaan Parikki-toiminnan erityisyydet näkyvät esimerkiksi hallinnollisesti sijaisten tarpeen vähentymisenä, kun ryhmät antavat toisilleen tukea. Parikki auttaa turvallisen ja monipuolisen toimintaympäristön rakentamisessa antamalla vertaistukea niin lapsille kuin aikuisillekin. Tulosten perusteella pienryhmän hyödyt lapselle näkyvät esimerkiksi yksilöllisyyden tukemisena, lasten osallisuuden mahdollistamisena sekä oppimisen tehostumisena. Lastentarhanopettajan roolin koettiin olevan tiimissä tärkeä esimerkiksi vastuunkantajana ja kehittäjänä, jolloin hän pitää huolen toiminnan pedagogisuudesta ja sujuvuudesta.
Johtopäätöksiä tarkasteltiin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilta. Yksilön tasolla johtopäätöksenä todettiin esimerkiksi, että lasten tuen tarpeisiin pystytään paremmin vastaamaan pienryhmässä. Yhteisön tasolla todettiin, että tiimityön ja moniammatillisuuden avulla pystytään vastaamaan varhaiskasvatuksen haasteisiin myös tulevaisuudessa. Tuen tarpeiden ja yksilöllisemmän työotteen ansiosta yhteiskunnan tason johtopäätöksenä voidaan sanoa, että sillä pystytään tasaamaan lasten erilaisia lähtökohtia ja tällä tapaa ehkäisemään syrjäytymistä.
Jatkotutkimuksena voitaisiin toteuttaa vertailua pienryhmätoiminnasta eri päiväkotien tai eri ryhmien välillä sekä selvittää lasten ja perheiden kokemuksia siitä. Uudistuneiden Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden myötä voisi tutkia sen mukana tulleita uudistuksia sekä verrata uudistuksia edeltänyttä aikaa ja nykyhetken tilannetta. Jatkotutkimuksena voitaisiin kehittää Parikki-toiminnan aloittamispaketti päiväkoteihin, joissa on sisarusryhmä ja pohditaan Parikki-toiminnan aloittamista.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea Pellervon päiväkodin lastentarhanopettajaa. Tutkimuskysymyksinä oli: mitkä ovat Parikin tuomat erityisyydet sisarusryhmiin Pellervon päiväkodissa, kuinka pienryhmätoiminta hyödyttää lasta sekä mikä on lastentarhanopettajan rooli pienryhmätoiminnan toteuttamisessa. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaan.
Opinnäytetyön tulosten mukaan Parikki-toiminnan erityisyydet näkyvät esimerkiksi hallinnollisesti sijaisten tarpeen vähentymisenä, kun ryhmät antavat toisilleen tukea. Parikki auttaa turvallisen ja monipuolisen toimintaympäristön rakentamisessa antamalla vertaistukea niin lapsille kuin aikuisillekin. Tulosten perusteella pienryhmän hyödyt lapselle näkyvät esimerkiksi yksilöllisyyden tukemisena, lasten osallisuuden mahdollistamisena sekä oppimisen tehostumisena. Lastentarhanopettajan roolin koettiin olevan tiimissä tärkeä esimerkiksi vastuunkantajana ja kehittäjänä, jolloin hän pitää huolen toiminnan pedagogisuudesta ja sujuvuudesta.
Johtopäätöksiä tarkasteltiin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilta. Yksilön tasolla johtopäätöksenä todettiin esimerkiksi, että lasten tuen tarpeisiin pystytään paremmin vastaamaan pienryhmässä. Yhteisön tasolla todettiin, että tiimityön ja moniammatillisuuden avulla pystytään vastaamaan varhaiskasvatuksen haasteisiin myös tulevaisuudessa. Tuen tarpeiden ja yksilöllisemmän työotteen ansiosta yhteiskunnan tason johtopäätöksenä voidaan sanoa, että sillä pystytään tasaamaan lasten erilaisia lähtökohtia ja tällä tapaa ehkäisemään syrjäytymistä.
Jatkotutkimuksena voitaisiin toteuttaa vertailua pienryhmätoiminnasta eri päiväkotien tai eri ryhmien välillä sekä selvittää lasten ja perheiden kokemuksia siitä. Uudistuneiden Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden myötä voisi tutkia sen mukana tulleita uudistuksia sekä verrata uudistuksia edeltänyttä aikaa ja nykyhetken tilannetta. Jatkotutkimuksena voitaisiin kehittää Parikki-toiminnan aloittamispaketti päiväkoteihin, joissa on sisarusryhmä ja pohditaan Parikki-toiminnan aloittamista.