Suomi-brändi ja Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia maailmalla
Hujanen, Milla (2018)
Hujanen, Milla
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178703
Tiivistelmä
Maabrändin merkitys on yhä tärkeämmässä roolissa alati globalisoituvassa maailmassa. Suomen 100 -satavuotisjuhlavuonna maabrändin tärkeys korostui entistään, siihen panostettiinkin erityisen paljon sekä Suomessa että ulkomailla. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät pääsivät rakentamaan vuotta ”Yhdessä”.
Tämä laadullisin menetelmin toteutettu opinnäytetyö pyrkii selvittämään, millaisena Suomi näyttäytyi ulkomailla Suomi 100 -juhlavuonna. Tarkoituksena oli selvittää, miten valitut Suomi 100 -tapahtumat ja hanke toteutettiin ja miten ne viestivät Suomi-brändiä. Tutkimus on rajattu käsittelemään kahta virallista Suomi 100 -tapahtumaa ja yhtä hanketta, jotka toteutettiin eri puolilla maailmaa.
Tutkimus toteutettiin vuoden 2018 alussa, heti Suomi 100 -juhlavuoden loppumisen jälkeen. Työn teoriaosuudessa perehdytään ensin yleisellä tasolla maabrändäykseen, jonka jälkeen syvennytään Suomi-brändiin ja sen jälkeen Suomi 100 -juhlavuoteen. Lähteinä käytettiin maabrändäyksen ja Suomi-brändin keskeisimpiä lähteitä, kuten maabrändäyksestä kirjoittaneiden Teemu Moilasen ja Seppo Rainiston sekä Simon Anholtin teoksia.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Näitä haastatteluja suoritettiin kolme, yksi jokaisesta tarkastelun kohteesta. Jokainen haastattelukysymyksiin vastannut oli keskeisenä osana rakentamassa Suomi 100 -juhlavuotta oman tapahtumansa tai hankkeensa kautta. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään, miten Suomi 100 näkyi tapahtumissa ja hankkeessa sekä niiden kautta maissa, joissa ne järjestettiin. Tässä työssä näitä maita olivat Japani, Ruotsi sekä Yhdysvallat. Haastatteluilla haluttiin myös selvittää, miten Suomi-brändi otettiin huomioon niiden toteutusta suunniteltaessa.
Tutkimustulokset kertovat, että Suomi-brändi oli kaiken tekemisen taustalla Suomi 100 juhlavuonna, mutta sitä ei systemaattisesti noudatettu. Esiin nousee myös se, että Suomibrändi ei selkeästä suunnitelmastaan huolimatta ollut kaikkien tapahtumien toteuttajien tiedossa. Suomi 100 -tapahtumat eivät siis juurikaan noudattaneet annettuja tavoitemielikuvia; kaikilla oli omat tavoitteensa ja teemansa.
Tämä laadullisin menetelmin toteutettu opinnäytetyö pyrkii selvittämään, millaisena Suomi näyttäytyi ulkomailla Suomi 100 -juhlavuonna. Tarkoituksena oli selvittää, miten valitut Suomi 100 -tapahtumat ja hanke toteutettiin ja miten ne viestivät Suomi-brändiä. Tutkimus on rajattu käsittelemään kahta virallista Suomi 100 -tapahtumaa ja yhtä hanketta, jotka toteutettiin eri puolilla maailmaa.
Tutkimus toteutettiin vuoden 2018 alussa, heti Suomi 100 -juhlavuoden loppumisen jälkeen. Työn teoriaosuudessa perehdytään ensin yleisellä tasolla maabrändäykseen, jonka jälkeen syvennytään Suomi-brändiin ja sen jälkeen Suomi 100 -juhlavuoteen. Lähteinä käytettiin maabrändäyksen ja Suomi-brändin keskeisimpiä lähteitä, kuten maabrändäyksestä kirjoittaneiden Teemu Moilasen ja Seppo Rainiston sekä Simon Anholtin teoksia.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Näitä haastatteluja suoritettiin kolme, yksi jokaisesta tarkastelun kohteesta. Jokainen haastattelukysymyksiin vastannut oli keskeisenä osana rakentamassa Suomi 100 -juhlavuotta oman tapahtumansa tai hankkeensa kautta. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään, miten Suomi 100 näkyi tapahtumissa ja hankkeessa sekä niiden kautta maissa, joissa ne järjestettiin. Tässä työssä näitä maita olivat Japani, Ruotsi sekä Yhdysvallat. Haastatteluilla haluttiin myös selvittää, miten Suomi-brändi otettiin huomioon niiden toteutusta suunniteltaessa.
Tutkimustulokset kertovat, että Suomi-brändi oli kaiken tekemisen taustalla Suomi 100 juhlavuonna, mutta sitä ei systemaattisesti noudatettu. Esiin nousee myös se, että Suomibrändi ei selkeästä suunnitelmastaan huolimatta ollut kaikkien tapahtumien toteuttajien tiedossa. Suomi 100 -tapahtumat eivät siis juurikaan noudattaneet annettuja tavoitemielikuvia; kaikilla oli omat tavoitteensa ja teemansa.