Nokian kaupungin 3–11-vuotiaiden lasten perheille annetun liikunta- ja elintapaneuvonnan kehittäminen
Uusi-Illikainen, Marika (2018)
Uusi-Illikainen, Marika
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178586
Tiivistelmä
Lasten ja perheiden liikunnan ja terveyden edistäminen on nostettu keskeiseksi teemaksi valtiohallinnon terveys- ja liikuntapolitiikassa. Lasten ja perheiden liikunta- ja elintapaneuvonta on osa valtakunnallisia suosituksia ja valtiohallinnon hallitusohjelmia. Lasten ja perheiden liikunta- ja elintapaneuvonta nähdään neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon tehtäväksi, koska niissä tavoitetaan parhaiten terveytensä kannalta vähän liikkuvat ihmiset. Kuitenkin muutamissa Suomen kunnissa lasten ja perheiden liikunta- ja elintapaneuvontaa järjestetään kunnan vapaa-aikapalveluiden alaisena palveluna yhteistyössä alueen neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon kanssa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Nokian kaupungin lapsille ja heidän perheille annetun liikuntaneuvonnan lyhyen aikavälin vaikuttavuutta lasten ja heidän perheiden liikkumis- ja ravitsemustottumuksissa, heidän tyytyväisyyttä annettuun neuvontaan ja mitä kehittämisehdotuksia heillä on liikunta- ja elintapaneuvonnan kehittämiseksi. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyödyksi Nokian kaupungin lasten ja perheiden liikunta- ja elintapaneuvonnan kehittämisessä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Nokian kaupunki, joka tarjoaa maksutonta liikuntaneuvonta terveytensä kannalta liian vähän liikkuville nokialaisille. Nokian kaupunki on järjestänyt lasten ja perheiden liikunta- ja elintapaneuvontaa syksystä 2016 alkaen. Lapsille ja heidän perheille annettavan liikuntaneuvonnan tavoitteena on lisätä liian vähän liikkuvien fyysistä aktiivisuutta, löytää perheiden oma tapa liikkua sekä toteuttaa perheen asettamia tavoitteita liikunnallisuuden suhteen.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2018. Tutkimukseen vastasi 11 perhettä ja vastausprosentti oli 64,7%. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä Webropol-kyselylomaketta, joka lähetettiin tekstiviestillä 3-11-vuotiaiden lasten vanhemmille (n=17). Sähköinen kyselylomake oli avoinna 7.3.-14.3.2018 välisenä aikana, jonka jälkeen toisena aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puhelinhaastattelua. Tutkimuksen jälkeen opinnäytetyön tekijä analysoi tulokset ja teki niistä yhteenvedon ja kirjoitti niiden pohjalta kehittämisehdotukset.
Tutkimuksen päätuloksina oli, että perheiden liikunta- ja ravitsemustottumukset olivat muuttuneet. Neuvontaan osallistuneet perheet olivat kokeneet liikuntaneuvonnan hyödylliseksi ja se oli vastannut heidän odotuksia. Perheet kokivat, että lasten liikunnan määrä oli lisääntynyt tai lapsi oli löytänyt uuden harrastuksen ja neuvonnan aikana saatu tieto oli herättänyt perheiden ajattelumallia liikkumisen ja ravitsemustottumusten suhteen. Kehittämisen kannalta lasten ja perheiden liikuntaneuvonnan toivottiin sisältävän henkilökohtaisia tapaamisia, mahdollisuuden saada perheliikuntakortti ja matalankynnyksen liikuntaryhmiä neuvontaan osallistuville.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Nokian kaupungin lapsille ja heidän perheille annetun liikuntaneuvonnan lyhyen aikavälin vaikuttavuutta lasten ja heidän perheiden liikkumis- ja ravitsemustottumuksissa, heidän tyytyväisyyttä annettuun neuvontaan ja mitä kehittämisehdotuksia heillä on liikunta- ja elintapaneuvonnan kehittämiseksi. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyödyksi Nokian kaupungin lasten ja perheiden liikunta- ja elintapaneuvonnan kehittämisessä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Nokian kaupunki, joka tarjoaa maksutonta liikuntaneuvonta terveytensä kannalta liian vähän liikkuville nokialaisille. Nokian kaupunki on järjestänyt lasten ja perheiden liikunta- ja elintapaneuvontaa syksystä 2016 alkaen. Lapsille ja heidän perheille annettavan liikuntaneuvonnan tavoitteena on lisätä liian vähän liikkuvien fyysistä aktiivisuutta, löytää perheiden oma tapa liikkua sekä toteuttaa perheen asettamia tavoitteita liikunnallisuuden suhteen.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2018. Tutkimukseen vastasi 11 perhettä ja vastausprosentti oli 64,7%. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä Webropol-kyselylomaketta, joka lähetettiin tekstiviestillä 3-11-vuotiaiden lasten vanhemmille (n=17). Sähköinen kyselylomake oli avoinna 7.3.-14.3.2018 välisenä aikana, jonka jälkeen toisena aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puhelinhaastattelua. Tutkimuksen jälkeen opinnäytetyön tekijä analysoi tulokset ja teki niistä yhteenvedon ja kirjoitti niiden pohjalta kehittämisehdotukset.
Tutkimuksen päätuloksina oli, että perheiden liikunta- ja ravitsemustottumukset olivat muuttuneet. Neuvontaan osallistuneet perheet olivat kokeneet liikuntaneuvonnan hyödylliseksi ja se oli vastannut heidän odotuksia. Perheet kokivat, että lasten liikunnan määrä oli lisääntynyt tai lapsi oli löytänyt uuden harrastuksen ja neuvonnan aikana saatu tieto oli herättänyt perheiden ajattelumallia liikkumisen ja ravitsemustottumusten suhteen. Kehittämisen kannalta lasten ja perheiden liikuntaneuvonnan toivottiin sisältävän henkilökohtaisia tapaamisia, mahdollisuuden saada perheliikuntakortti ja matalankynnyksen liikuntaryhmiä neuvontaan osallistuville.