Vanhusten palvelutalon ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien suunnittelu
Sivula, Matti (2018)
Sivula, Matti
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158285
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä laadittiin lämmitys- ja ilmanvaihtosuunnitelmat vanhusten palvelutaloon. Palvelutalo rakennetaan Kemijärvelle. Työn tavoitteena oli suunnitella tarkoituksenmukaisia ja toiminnallisesti järkeviä ratkaisuja.
Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien suunnittelussa ja mallintamisessa käytettiin MagiCAD-ohjelmaa. Ilmanvaihtoon suunniteltiin asuntosiipikohtainen ilmavirran tehostus, joka toteutetaan muuttuvalla ilmavirtasäätimellä. Työssä tehtiin tekniikkaan tarvittavat tilavaraukset, laskettiin tarvittavat ilmavirrat, mitoitettiin ilmanvaihtokoneet sekä suunniteltiin pyykkitupaan käytönaikainen korvausilmareitti painesuhteiden hallitsemiseksi. Ilmanvaihdossa kiinnitettiin erityistä huomiota paloturvallisuuteen. Porrashuoneen ja valmistuskeittiön rasvahuuvan osalta laskettiin poistoilman lämmöntalteenoton kannattavuutta.
Lämmityksen suunnittelussa lämmitysrungot mitoitettiin lämpöhäviöiden perusteella lasketulla virtaamalla. Ilmanvaihtokoneelle suunniteltiin varaus etulämmityspatterille. Lämmitysverkostoihin mitoitettiin virtaussäätimet. Lisäksi vertailtiin lämmitysverkostoon erilaisia pumppuvaihtoehtoja.
Suunnittelussa pyrittiin tekemään tarkoituksenmukaisia ja järkeviä taloteknisiä ratkaisuja. Se tarkoittaa energiatehokkaita, helposti huollettavia sekä helposti ohjattavia järjestelmiä. Energiatehokkuutta pyrittiin saamaan suunnittelemalla asuinhuoneiden runkokanaviin ilmavirtasäätimet, joilla ilmavirtoja tehostetaan vain niissä asunnoissa, joissa on tarvetta. Laskelmien perusteella todettiin, että lämmöntalteenotto olisi kannattava porrashuoneen ja keittiön rasvahuuvan poistoilmassa. Porrashuoneeseen suunniteltiin lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone, mutta keittiön kohdepoiston osalta lämmöntalteenotosta luovuttiin tilaajan päätöksellä. Ilmanvaihdon vuosittainen lämmitysenergiantarve porrashuoneessa väheni noin 75 %.
Toiminnallisuutta ja paloturvallisuutta pyrittiin saamaan suunnittelemalla kanavistosta mahdollisimman tasapainoinen sekä helposti puhdistettava. Lisäksi pyykkituvan poistoilmaan suunniteltiin poistoilmakammio, jolla pyrittiin vähentämään kanavistoon kertyvien epäpuhtauksien määrää. Paloturvallisuutta pyrittiin varmistamaan noudattamalla voimassaolevia määräyksiä ja ohjeita.
Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien suunnittelussa ja mallintamisessa käytettiin MagiCAD-ohjelmaa. Ilmanvaihtoon suunniteltiin asuntosiipikohtainen ilmavirran tehostus, joka toteutetaan muuttuvalla ilmavirtasäätimellä. Työssä tehtiin tekniikkaan tarvittavat tilavaraukset, laskettiin tarvittavat ilmavirrat, mitoitettiin ilmanvaihtokoneet sekä suunniteltiin pyykkitupaan käytönaikainen korvausilmareitti painesuhteiden hallitsemiseksi. Ilmanvaihdossa kiinnitettiin erityistä huomiota paloturvallisuuteen. Porrashuoneen ja valmistuskeittiön rasvahuuvan osalta laskettiin poistoilman lämmöntalteenoton kannattavuutta.
Lämmityksen suunnittelussa lämmitysrungot mitoitettiin lämpöhäviöiden perusteella lasketulla virtaamalla. Ilmanvaihtokoneelle suunniteltiin varaus etulämmityspatterille. Lämmitysverkostoihin mitoitettiin virtaussäätimet. Lisäksi vertailtiin lämmitysverkostoon erilaisia pumppuvaihtoehtoja.
Suunnittelussa pyrittiin tekemään tarkoituksenmukaisia ja järkeviä taloteknisiä ratkaisuja. Se tarkoittaa energiatehokkaita, helposti huollettavia sekä helposti ohjattavia järjestelmiä. Energiatehokkuutta pyrittiin saamaan suunnittelemalla asuinhuoneiden runkokanaviin ilmavirtasäätimet, joilla ilmavirtoja tehostetaan vain niissä asunnoissa, joissa on tarvetta. Laskelmien perusteella todettiin, että lämmöntalteenotto olisi kannattava porrashuoneen ja keittiön rasvahuuvan poistoilmassa. Porrashuoneeseen suunniteltiin lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone, mutta keittiön kohdepoiston osalta lämmöntalteenotosta luovuttiin tilaajan päätöksellä. Ilmanvaihdon vuosittainen lämmitysenergiantarve porrashuoneessa väheni noin 75 %.
Toiminnallisuutta ja paloturvallisuutta pyrittiin saamaan suunnittelemalla kanavistosta mahdollisimman tasapainoinen sekä helposti puhdistettava. Lisäksi pyykkituvan poistoilmaan suunniteltiin poistoilmakammio, jolla pyrittiin vähentämään kanavistoon kertyvien epäpuhtauksien määrää. Paloturvallisuutta pyrittiin varmistamaan noudattamalla voimassaolevia määräyksiä ja ohjeita.