Muutoksenhaku ulosottomiehen päätöksiin : Raahen seudun ulosottovirastossa vireillä olleet ulosottovalitukset vuosina 2011–2017
Koivikko, Sarlotta (2018)
Koivikko, Sarlotta
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158131
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena on kuvata ulosoton muutoksenhakujärjestelmää kokonaisuudessaan ulosottovalitusta painottaen ja tutkia Raahen seudun ulosottovirastossa vireillä olleita ulosottovalituksia vuosilta 2011–2017. Tutkimuksessa on ollut mukana kaikki ulosottovalitukset tutkittavilta vuosilta, joita on ollut yhteensä 99. Opinnäytetyöni taustalla on suorittamani työharjoittelu Raahen seudun ulosottovirastossa, josta sain aiheen opinnäytetyölleni toimeksiantona.
Työssäni on käytetty lainopillista tutkimusta sekä määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta. Lainopillisen tutkimuksen lähteistä tärkeimpiä ovat olleet ulosottokaari (705/2007), oikeudenkäymiskaari (4/1734), hallituksen esitykset aiheesta, oikeustapaukset ja oikeuskirjallisuus. Kvantitatiivinen tutkimus on perustunut suunnittelemaani tutkimuslomakkeeseen, jonka avulla olen tarkastellut Raahen seudun ulosottovirastossa vireillä olleita ulosottovalituksia.
Päätulosten mukaan ulosoton muutoksenhakukeinot koostuvat ulosottovalituksesta, itseoikaisusta, täytäntöönpanoriidasta ja täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Suorittamani tutkimuksen perusteella selvisi seuraavanlaisia tuloksia: Eniten ulosottovalituksia on tehty muun irtaimen omaisuuden ulosmittauksesta ja ulosottovalituksia on tehty noin 10–15 kappaletta vuodessa. Valituksen tekijä on ollut useimmiten velallinen. Valituksen tekijä on valittanut uudelleen vain harvoin. Suurin osa ulosottovalituksista on käsitelty kirjallisesti kansliamenettelyssä suullisen istunnon sijaan. Todisteluna on useimmiten ollut asianosaisten kirjalliset lausumat tai kuuleminen istunnoissa, kirjalliset todisteet ja ulosoton virkamiehen kuuleminen. Ulosottovalitukset on hylätty tavallisimmin, jolloin 54,4 %:a valituksista hylättiin. Käräjäoikeuden päätöksistä on valitettu harvoin hovioikeuteen ja, jos on valitettu, käräjäoikeuden päätös on harvoin muuttunut. Suurin osa ulosottovalituksista ratkaistiin puolen vuoden sisällä niiden vireilletulosta.
Jatkotutkimuksena voitaisiin suorittaa samankaltainen tutkimus Raahen seudun ulosottovirastossa muutamien vuosien kuluttua. Lisäksi samantyyppistä tutkimusta voitaisiin suorittaa toisissa ulosottopiireissä. Tutkimusta aiheesta voitaisiin myös toteuttaa kvalitatiivisin menetelmin eli laadullisesti, esimerkiksi haastatteluilla. Samankaltaista tutkimusta voitaisiin tehdä myös itseoikaisujen tai täytäntöönpanoriitojen pohjalta ulosottovalitusten sijaan.
Työssäni on käytetty lainopillista tutkimusta sekä määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta. Lainopillisen tutkimuksen lähteistä tärkeimpiä ovat olleet ulosottokaari (705/2007), oikeudenkäymiskaari (4/1734), hallituksen esitykset aiheesta, oikeustapaukset ja oikeuskirjallisuus. Kvantitatiivinen tutkimus on perustunut suunnittelemaani tutkimuslomakkeeseen, jonka avulla olen tarkastellut Raahen seudun ulosottovirastossa vireillä olleita ulosottovalituksia.
Päätulosten mukaan ulosoton muutoksenhakukeinot koostuvat ulosottovalituksesta, itseoikaisusta, täytäntöönpanoriidasta ja täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Suorittamani tutkimuksen perusteella selvisi seuraavanlaisia tuloksia: Eniten ulosottovalituksia on tehty muun irtaimen omaisuuden ulosmittauksesta ja ulosottovalituksia on tehty noin 10–15 kappaletta vuodessa. Valituksen tekijä on ollut useimmiten velallinen. Valituksen tekijä on valittanut uudelleen vain harvoin. Suurin osa ulosottovalituksista on käsitelty kirjallisesti kansliamenettelyssä suullisen istunnon sijaan. Todisteluna on useimmiten ollut asianosaisten kirjalliset lausumat tai kuuleminen istunnoissa, kirjalliset todisteet ja ulosoton virkamiehen kuuleminen. Ulosottovalitukset on hylätty tavallisimmin, jolloin 54,4 %:a valituksista hylättiin. Käräjäoikeuden päätöksistä on valitettu harvoin hovioikeuteen ja, jos on valitettu, käräjäoikeuden päätös on harvoin muuttunut. Suurin osa ulosottovalituksista ratkaistiin puolen vuoden sisällä niiden vireilletulosta.
Jatkotutkimuksena voitaisiin suorittaa samankaltainen tutkimus Raahen seudun ulosottovirastossa muutamien vuosien kuluttua. Lisäksi samantyyppistä tutkimusta voitaisiin suorittaa toisissa ulosottopiireissä. Tutkimusta aiheesta voitaisiin myös toteuttaa kvalitatiivisin menetelmin eli laadullisesti, esimerkiksi haastatteluilla. Samankaltaista tutkimusta voitaisiin tehdä myös itseoikaisujen tai täytäntöönpanoriitojen pohjalta ulosottovalitusten sijaan.