”Tukiviittomin kaksikielisyyteen” : Portlandin (USA) Suomi-koulussa opiskellaan suomea lauluun liitettyjen viittomien tuella
Malmi, Päivi (2018)
Malmi, Päivi
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805148089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805148089
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään viittomien mahdollisuutta toimia suomen kielen oppimisen edistäjänä kaksikielisten lasten keskuudessa. Kehittämistyön tilaaja on Portlandin (Oregon, USA) Suomi-koulu, jossa opetetaan ulkosuomalaisille ja suomen sukuisille lapsille suomen kieltä ja sen kulttuuria. Koulu toimii väliaikaisissa tiloissa ja sen oppilaiden ja opettajien vaihtuvuus on jatkuvaa muuttovirran myötä. Nämä seikat tekevät Suomi-koulun toiminnasta haasteelliset. Suomi-koulut ovat saaneet Opetushallitukselta historian ensimmäinen oman opetussuunnitelmasuosituksen (2015), jossa painotetaan monipuolisten yksilöä huomioivien opetusmenetelmien käyttöä. Portlandin Suomi-koulu haluaa vastata yllä mainittuihin opetuksen haasteisiin ja ohjeistuksiin kokeilemalla tukiviittomien käytöä oppilaidensa suomen kielen opetuksessa.
Kehittämistyönä Portlandin Suomi-koululle valmistetaan suomen kielen opiskelua tukeva opetusmateriaali: tukiviitottu Pulla-laulu ja sen käytön kielellistä vaikutusta kartoittava sanastotestimateriaali. Laulun sanasto perustuu koulun opetussuunnitelman mukaiseen suomalaiseen perinnesanastoon ja sen tukiviitotut sanat ovat suomalaisen viittomakielen mukaisia. Opetusmateriaalin käyttöä kokeillaan ja seurataan Portlandin Suomi-koulussa lukuvuoden 2016 - 2017 aikana puolen vuoden ajan. Kokeiluun osallistuvat koulun pienten luokka (5 - 7-vuotiaat) ja isojen luokka (8 - 12-vuotiaat). Samaa luokkajakoa noudattaen oppilaat jaetaan tukiviittomin laulavaan koeryhmään ja ilman viittomia laulavaan verrokkiryhmään.
Suomi-koululta saatu palaute opetusmateriaalista oli myönteistä. Koulu toivoo tukiviitottua laulumateriaalia lisää. Lapset kokivat lauluvideon innostavana, Pulla-laulua laulettiin viittoen kotonakin. Muistitikulle tallennettu laulumateriaali koettiin käyttökelpoisimmaksi Portlandin Suomi-koulun tilapäisissä toimitiloissa. Suomen kielen sanastoa kartoittavan lomakkeen ja kuvakansion käyttö tuntui vaivattomalta testitlanteessa. Sanastotestin tuloksien luottamuksellisuus kärsii pienen verrokkiryhmän supistuttua entisestään kesken lukuvuoden. Myös koe- ja verrokkiryhmän suuri ikäero vähentää testin tulkinta-arvoa. Kuitenkin on havaittavissa nuorimpien kotikielenään englantia puhuvien oppilaiden hyötyvän viittomin tuetusta laulusta suomen kielen sanaston oppimisessa: Alkutestissä koeryhmän 5 -vuotiaiden lasten suomen sanastotaso oli heikko, mutta lopputestissä he ylsivät erittäin hyvään tulokseen. Sen sijaan testi ei valaissut kotonaan suomea puhuvien lasten kielen kehitystä lainkaan, koska he saivat jo alkutestissä maksimituloksen 10/10 sanaa oikein.
Tietoperusteisessa osiossa perehdytään aiheisiin: tukiviittomien merkitys erityisoppilaiden kielen oppimisessa, viittomien käytökokemuksia yleisopetuksessa ja kaksikielisen lapsen kielelliset haasteet vähemmistökielisenä valtakielisessä ympäristössä.
Opinnäytetyö on kohdistettu monikielisten lasten kanssa toimiville henkilöille. Työn tavoitteena on parantaa yksilön mahdollisuutta oppia kommunikointikieli, jolla hän selviää omassa elinpiirissään ulkosuomalaisena maailmalla tai maahanmuuttajana Suomessa. Vittomakielen tulkkien ammattinäkökulmasta opinnäytetyö nostaa esille uusia mahdollisia työkenttiä monikielisten yleisopetustasoisten oppijoiden parissa.
Kehittämistyönä Portlandin Suomi-koululle valmistetaan suomen kielen opiskelua tukeva opetusmateriaali: tukiviitottu Pulla-laulu ja sen käytön kielellistä vaikutusta kartoittava sanastotestimateriaali. Laulun sanasto perustuu koulun opetussuunnitelman mukaiseen suomalaiseen perinnesanastoon ja sen tukiviitotut sanat ovat suomalaisen viittomakielen mukaisia. Opetusmateriaalin käyttöä kokeillaan ja seurataan Portlandin Suomi-koulussa lukuvuoden 2016 - 2017 aikana puolen vuoden ajan. Kokeiluun osallistuvat koulun pienten luokka (5 - 7-vuotiaat) ja isojen luokka (8 - 12-vuotiaat). Samaa luokkajakoa noudattaen oppilaat jaetaan tukiviittomin laulavaan koeryhmään ja ilman viittomia laulavaan verrokkiryhmään.
Suomi-koululta saatu palaute opetusmateriaalista oli myönteistä. Koulu toivoo tukiviitottua laulumateriaalia lisää. Lapset kokivat lauluvideon innostavana, Pulla-laulua laulettiin viittoen kotonakin. Muistitikulle tallennettu laulumateriaali koettiin käyttökelpoisimmaksi Portlandin Suomi-koulun tilapäisissä toimitiloissa. Suomen kielen sanastoa kartoittavan lomakkeen ja kuvakansion käyttö tuntui vaivattomalta testitlanteessa. Sanastotestin tuloksien luottamuksellisuus kärsii pienen verrokkiryhmän supistuttua entisestään kesken lukuvuoden. Myös koe- ja verrokkiryhmän suuri ikäero vähentää testin tulkinta-arvoa. Kuitenkin on havaittavissa nuorimpien kotikielenään englantia puhuvien oppilaiden hyötyvän viittomin tuetusta laulusta suomen kielen sanaston oppimisessa: Alkutestissä koeryhmän 5 -vuotiaiden lasten suomen sanastotaso oli heikko, mutta lopputestissä he ylsivät erittäin hyvään tulokseen. Sen sijaan testi ei valaissut kotonaan suomea puhuvien lasten kielen kehitystä lainkaan, koska he saivat jo alkutestissä maksimituloksen 10/10 sanaa oikein.
Tietoperusteisessa osiossa perehdytään aiheisiin: tukiviittomien merkitys erityisoppilaiden kielen oppimisessa, viittomien käytökokemuksia yleisopetuksessa ja kaksikielisen lapsen kielelliset haasteet vähemmistökielisenä valtakielisessä ympäristössä.
Opinnäytetyö on kohdistettu monikielisten lasten kanssa toimiville henkilöille. Työn tavoitteena on parantaa yksilön mahdollisuutta oppia kommunikointikieli, jolla hän selviää omassa elinpiirissään ulkosuomalaisena maailmalla tai maahanmuuttajana Suomessa. Vittomakielen tulkkien ammattinäkökulmasta opinnäytetyö nostaa esille uusia mahdollisia työkenttiä monikielisten yleisopetustasoisten oppijoiden parissa.