Ei mitä sanotaan, vaan miten sanotaan – japanilainen tapa viestiä
Honkanen, Tanja (2018)
Honkanen, Tanja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147957
Tiivistelmä
Globaalissa taloudessa tavarat, palvelut ja työvoima liikkuvat maasta toiseen. Japani on yksi maailman suurimmista talouksista. Maa on ollut pitkään eristyksissä, mutta modernisoituminen mahdollistaa molemminpuolisen kaupankäynnin. Joulukuussa 2017 EU ja Japani solmivat vapaakauppasopimuksen, mikä kasvattaa entisestään mahdollisuuksia vientiin. Suomalaisia yrityksiä on suhteellisen vähän Japanissa, vaikka markkinat ovat isot.
Kyseisen tutkimustyyppisen opinnäytetyön tavoite on selvittää, mitä ominaispiirteitä japanilainen viestintä sisältää sekä, mitä tulee ottaa huomioon kommunikoidessa japanilaisten kanssa. Työn tarkoituksena on rohkaista suomalaisia yrityksiä Japanin markkinoille sekä antaa vinkkejä, miten kannattaa toimia japanilaisessa yrityskulttuurissa.
Teoriaosuus on rakennettu Geert Hofsteden kulttuurin määritelmän sekä Fons Trompenaars & Charles Hampden-Turnerin kulttuurinteorian ympärille. Opinnäytetyötä varten on tarkasteltu Japania ja sen kulttuuria käsitteleviä kirjoja sekä kulttuurintutkimuksen ja monikulttuurisen viestinnän oppikirjoja. Opinnäytetyössä käsitellään myös maan uskontoa, ja arvoja, sillä niillä on suora vaikutus liike-elämän viestintään.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Teemahaastatteluun osallistui seitsemän henkilöä eri organisaatioista/yrityksistä, jotka toimivat Japanissa tai tekevät yhteistyötä japanilaisten yritysten kanssa. Osa haastateltavista oli suomalaisia ja osa japanilaisia. Teemahaastattelun rungon kysymykset painottuivat viestinälliseen puoleen.
Tutkimuksen tärkein tulos oli viestintätyylin eroavaisuus. Japanissa se, miten asia sanotaan, on paljon tärkeämpää kuin se mitä sanotaan. Kirjallisen viestinnän, esittämisen ja puheviestinnän välillä oli myös eroja.
Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet laajentua Japanin markkinoille. Japanin markkinoille laajentuminen vie kuitenkin aikaa, mikä on hyvä pitää mielessä. Oikean jälleenmyyjän, agentin tai yhteistyökumppanin merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Verkostolla on suuri merkitys Japanin kaltaisessa luottamustaloudessa, jossa yksi suosittelee toiselle, ja toinen kolmannelle ja niin edelleen.
Kyseisen tutkimustyyppisen opinnäytetyön tavoite on selvittää, mitä ominaispiirteitä japanilainen viestintä sisältää sekä, mitä tulee ottaa huomioon kommunikoidessa japanilaisten kanssa. Työn tarkoituksena on rohkaista suomalaisia yrityksiä Japanin markkinoille sekä antaa vinkkejä, miten kannattaa toimia japanilaisessa yrityskulttuurissa.
Teoriaosuus on rakennettu Geert Hofsteden kulttuurin määritelmän sekä Fons Trompenaars & Charles Hampden-Turnerin kulttuurinteorian ympärille. Opinnäytetyötä varten on tarkasteltu Japania ja sen kulttuuria käsitteleviä kirjoja sekä kulttuurintutkimuksen ja monikulttuurisen viestinnän oppikirjoja. Opinnäytetyössä käsitellään myös maan uskontoa, ja arvoja, sillä niillä on suora vaikutus liike-elämän viestintään.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Teemahaastatteluun osallistui seitsemän henkilöä eri organisaatioista/yrityksistä, jotka toimivat Japanissa tai tekevät yhteistyötä japanilaisten yritysten kanssa. Osa haastateltavista oli suomalaisia ja osa japanilaisia. Teemahaastattelun rungon kysymykset painottuivat viestinälliseen puoleen.
Tutkimuksen tärkein tulos oli viestintätyylin eroavaisuus. Japanissa se, miten asia sanotaan, on paljon tärkeämpää kuin se mitä sanotaan. Kirjallisen viestinnän, esittämisen ja puheviestinnän välillä oli myös eroja.
Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet laajentua Japanin markkinoille. Japanin markkinoille laajentuminen vie kuitenkin aikaa, mikä on hyvä pitää mielessä. Oikean jälleenmyyjän, agentin tai yhteistyökumppanin merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Verkostolla on suuri merkitys Japanin kaltaisessa luottamustaloudessa, jossa yksi suosittelee toiselle, ja toinen kolmannelle ja niin edelleen.