Musta sirkus : Kyllikki Saaren murhaan liittyvä uutisointi Uudessa Suomessa ja Vaasa-lehdessä vuonna 1953
Mäntysalo, Jesse (2018)
Mäntysalo, Jesse
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805137831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805137831
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Kyllikki Saaren henkirikostapausta käsitellyttä uutisointia kahdessa sanomalehdessä, Vaasassa ja Uudessa Suomessa, vuonna 1953. Tutkimus keskittyi tarkastelemaan senaikaisen journalismin eettistä harkintaa rikosuutisoinnissa verrattuna tämän päivän ammattieettisiin ohjeistuksiin. Lisäksi tutkittiin, mihin tietolähteisiin sanomalehtiuutisissa aikanaan viitattiin ja tapahtuiko lähteiden käytössä muutoksia tapauksen seurannan aikana.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista sisällönanalyysia. Tutkimuksen kannalta keskeisestä sanomalehtiaineistosta tehtiin paitsi laadullisia myös laskennallisia havaintoja, joilla etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksessa selvisi, että vuonna 1953 Kyllikki Saaren murhaa käsittelevään rikosuutisointiin liittyi tämän päivän näkökulmasta tarkasteltuna monia eettisiä ongelmia. Rikostutkinnan aikana muun muassa pidätettyjen henkilöiden nimiä ja asuintietoja julkaistiin lehdissä ennen kuin oli selvillä, liittyivätkö henkilöt millään tavalla tutkittavana olleeseen rikokseen. Pidätetyistä julkaistiin sanomalehdissä myös muita arkaluontoisia yksityisasioita, kuten terveystietoja ja kuulopuheita heidän elämäntavoistaan.
Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että sanomalehdet ilmoittivat uutisissa tietolähteekseen kaikista useimmin nimeämättömän lähteen. Näin ollen lukijan on vaikea arvioida, mistä lehti on minkäkin tiedon haltuunsa saanut. Lukijan on myös hankala arvioida, voiko kaikkiin lehdissä kerrottuihin tietoihin luottaa. Toisaalta tutkimuksessa selvisi, että lähteiden käyttäminen monipuolistui valituissa sanomalehdissä tapauksen seurannan edetessä.
Tutkimuksesta voi vetää sen johtopäätöksen, ettei rikosuutisointi ollut vuonna 1953 ammattieettisesti yhtä tarkkaa ja laadukasta kuin tänä päivänä. Tämä johtuu muun muassa siitä, ettei vuonna 1953 ollut vielä olemassa journalistien ammattieettisiä ohjeistuksia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista sisällönanalyysia. Tutkimuksen kannalta keskeisestä sanomalehtiaineistosta tehtiin paitsi laadullisia myös laskennallisia havaintoja, joilla etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksessa selvisi, että vuonna 1953 Kyllikki Saaren murhaa käsittelevään rikosuutisointiin liittyi tämän päivän näkökulmasta tarkasteltuna monia eettisiä ongelmia. Rikostutkinnan aikana muun muassa pidätettyjen henkilöiden nimiä ja asuintietoja julkaistiin lehdissä ennen kuin oli selvillä, liittyivätkö henkilöt millään tavalla tutkittavana olleeseen rikokseen. Pidätetyistä julkaistiin sanomalehdissä myös muita arkaluontoisia yksityisasioita, kuten terveystietoja ja kuulopuheita heidän elämäntavoistaan.
Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että sanomalehdet ilmoittivat uutisissa tietolähteekseen kaikista useimmin nimeämättömän lähteen. Näin ollen lukijan on vaikea arvioida, mistä lehti on minkäkin tiedon haltuunsa saanut. Lukijan on myös hankala arvioida, voiko kaikkiin lehdissä kerrottuihin tietoihin luottaa. Toisaalta tutkimuksessa selvisi, että lähteiden käyttäminen monipuolistui valituissa sanomalehdissä tapauksen seurannan edetessä.
Tutkimuksesta voi vetää sen johtopäätöksen, ettei rikosuutisointi ollut vuonna 1953 ammattieettisesti yhtä tarkkaa ja laadukasta kuin tänä päivänä. Tämä johtuu muun muassa siitä, ettei vuonna 1953 ollut vielä olemassa journalistien ammattieettisiä ohjeistuksia.