Lapsi impulssioskillometriatutkimuksessa : opas tutkimukseen tulevalle lapselle ja hänen vanhemmilleen
Hinkalo, Jenni (2018)
Hinkalo, Jenni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805127801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805127801
Tiivistelmä
Astma on länsimaissa lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Noin 6–10 % lapsista sairastuu tautiin. Se on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, jossa oireina ovat keuhkoputkien vaihteleva ahtautuminen, yskä sekä hengenahdistus.
Leikki-ikäisillä lapsilla suurin syy lähteä toteuttamaan impulssioskillometriatutkimusta onkin juuri astman diagnosointi. Tutkimus ei vaadi lapselta kovin aktiivista yhteistyötä, kuten esimerkiksi vanhemmilla lapsilla astman diagnosoinnissa käytettävä spirometriatutkimus vaatii. Tutkimusta suorittavalle henkilökunnalle se on kuitenkin haastava ja vaatii kokemusta lasten parissa työskentelystä.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen impulssioskillometria on menetelmänä, kuinka tutkimus suoritetaan laadukkaasti ja mitä hyvältä potilasohjeelta vaaditaan. Työn toiminnallisen osuuden tarkoituksena oli valmistaa lapselle suunnattu ohje impulssioskillometriatutkimuksesta Peijaksen sairaalan kliinisen fysiologian yksikön käyttöön.
Opinnäytetyön aihe on lähtöisin Peijaksen sairaalan kliinisen fysiologian yksikön henkilökunnalta. He ovat työssään huomanneet, että suoraan lapselle suunnattu ohjeistus tutkimuksesta olisi tarpeellinen. Pienet lapset kokevat uudet hoitotilanteet usein pelottavina ja tämä saattaa näkyä tutkimustilanteessa. Hyvin tutkimusta varten valmisteltu lapsi on mukautuvaisempi itse toimenpiteen aikana ja sen jälkeen.
Leikki-ikäisillä lapsilla suurin syy lähteä toteuttamaan impulssioskillometriatutkimusta onkin juuri astman diagnosointi. Tutkimus ei vaadi lapselta kovin aktiivista yhteistyötä, kuten esimerkiksi vanhemmilla lapsilla astman diagnosoinnissa käytettävä spirometriatutkimus vaatii. Tutkimusta suorittavalle henkilökunnalle se on kuitenkin haastava ja vaatii kokemusta lasten parissa työskentelystä.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen impulssioskillometria on menetelmänä, kuinka tutkimus suoritetaan laadukkaasti ja mitä hyvältä potilasohjeelta vaaditaan. Työn toiminnallisen osuuden tarkoituksena oli valmistaa lapselle suunnattu ohje impulssioskillometriatutkimuksesta Peijaksen sairaalan kliinisen fysiologian yksikön käyttöön.
Opinnäytetyön aihe on lähtöisin Peijaksen sairaalan kliinisen fysiologian yksikön henkilökunnalta. He ovat työssään huomanneet, että suoraan lapselle suunnattu ohjeistus tutkimuksesta olisi tarpeellinen. Pienet lapset kokevat uudet hoitotilanteet usein pelottavina ja tämä saattaa näkyä tutkimustilanteessa. Hyvin tutkimusta varten valmisteltu lapsi on mukautuvaisempi itse toimenpiteen aikana ja sen jälkeen.