5S-menetelmän käyttöönotto konepajalla
Valkama, Samuli (2018)
Valkama, Samuli
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805117749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805117749
Tiivistelmä
Opinnäytetyö aiheena oli 5S-menetelmän käyttöönotto Oy Johnson Metall Ab:n konepajalla. 5S-menetelmän perusajatuksena on työn tuottavuuden parantaminen poistamalla toiminnasta kaikki arvoa tuottamaton työ, kuten työkalujen etsimiseen kuluva aika sekä materiaalin siirtely paikasta toiseen. Lähtökohtaisesti peruste 5S-menenetelmän käyttöönottoon yrityksessä ei kuitenkaan ollut tuottavuuden parantaminen, vaan ennen kaikkea tuotannossa ilmenevien inhimillisistä virheistä aiheutuvien laatupoikkeamien ehkäiseminen kehittämällä työpisteiden sisäisiä materiaalivirtoja. Tämän lisäksi järjestelmällisillä työpisteillä haluttiin yleisesti helpottaa ongelmien havaitsemista.
Teoreettisessa osuudessa 5S-menetelmää tarkasteltiin yhtenä työkaluna kohti lean-ajattelun mukaista toimintaa, minkä lisäksi kiinnitettiin huomiota Toyotan tuotantojärjestelmän perusajatuksiin toiminnan kehittämisestä. Teoreettisen tarkastelun jälkeen 5S-menetelmää pilotoitiin tarkoituksena luoda yritykselle parhaiten sopiva toimintamalli menetelmän käyttöönotosta. Työssä suurimmassa roolissa oli työntekijöiden ohjeistaminen menetelmän eri vaiheiden suorittamiseen, standarditoimintamallien laatiminen työpisteille sekä työpisteiden materiaalivirtausten uudelleensuunnittelu.
Opinnäytetyön aikana haasteen aiheutti vahvan kysynnän aiheuttama koneiden korkea kuormitusaste, minkä seurauksena työntekijöille oli vaikeuksia osoittaa riittävästi aikaa 5S-menetelmän käyttöönottoa varten. Tämän seurauksena opinnäytetyön aikana menetelmän käyttöönotto onnistui työpisteillä vaihtelevin tuloksin. 5S:n käyttöönoton vaikutusta laatupoikkeamien määrään tai tuottavuuden paranemiseen ei kyetty tarkastelemaan vielä työn loppuvaiheessa, koska tämä vaati selkeästi pidemmän tarkastelujakson. Pilotointihankkeen näkyvimmät vaikutukset opinnäytetyön lopussa muodostuivatkin pääasiassa työpisteiden parantuneesta siisteydestä sekä yleisesti kohentuneesta yleisilmeestä. Yksi työn loppuvaiheessa havaittu positiivinen ilmiö oli koko konepajan tasolla kasvanut tietoisuus 5S-menetelmästä, sekä kiinnostus sen käyttöönottoon myös muissa tuotantosoluissa.
Teoreettisessa osuudessa 5S-menetelmää tarkasteltiin yhtenä työkaluna kohti lean-ajattelun mukaista toimintaa, minkä lisäksi kiinnitettiin huomiota Toyotan tuotantojärjestelmän perusajatuksiin toiminnan kehittämisestä. Teoreettisen tarkastelun jälkeen 5S-menetelmää pilotoitiin tarkoituksena luoda yritykselle parhaiten sopiva toimintamalli menetelmän käyttöönotosta. Työssä suurimmassa roolissa oli työntekijöiden ohjeistaminen menetelmän eri vaiheiden suorittamiseen, standarditoimintamallien laatiminen työpisteille sekä työpisteiden materiaalivirtausten uudelleensuunnittelu.
Opinnäytetyön aikana haasteen aiheutti vahvan kysynnän aiheuttama koneiden korkea kuormitusaste, minkä seurauksena työntekijöille oli vaikeuksia osoittaa riittävästi aikaa 5S-menetelmän käyttöönottoa varten. Tämän seurauksena opinnäytetyön aikana menetelmän käyttöönotto onnistui työpisteillä vaihtelevin tuloksin. 5S:n käyttöönoton vaikutusta laatupoikkeamien määrään tai tuottavuuden paranemiseen ei kyetty tarkastelemaan vielä työn loppuvaiheessa, koska tämä vaati selkeästi pidemmän tarkastelujakson. Pilotointihankkeen näkyvimmät vaikutukset opinnäytetyön lopussa muodostuivatkin pääasiassa työpisteiden parantuneesta siisteydestä sekä yleisesti kohentuneesta yleisilmeestä. Yksi työn loppuvaiheessa havaittu positiivinen ilmiö oli koko konepajan tasolla kasvanut tietoisuus 5S-menetelmästä, sekä kiinnostus sen käyttöönottoon myös muissa tuotantosoluissa.