En utredning över behovet av att utveckla defusing direktivet på Östra Nylands Räddningsverk
Santala, Daniela; Nygård, Daniela (2018)
Santala, Daniela
Nygård, Daniela
Yrkeshögskolan Arcada
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097335
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoitus on kartoittaa mitkä aspektit Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen defusing direktiivistä toimii, miten työntekijät Porvoon pelastuslaitoksella ovat kokeneet defusing istunnot ja miten nämä työntekijöiden mielestä vaikuttavat heidän hyvinvointiin. Tutkimustulokset pohjautuvat kyselylomakkeeseen, mihin ensihoitajat ja palomiehet Porvoon pelastusasemalla ovat vastanneet. Tutkimustulosten toivotaan antavan paremman näkemyksen työntekijöiden mielipiteistä ja antaa ajatuksia siitä, miten direktiiviä mahdollisesti voisi kohentaa. Opinnäytetyön kysymykset ovat:
- Mitkä aspektit toimivat nykyisessä defusing direktiivissä, ja millä tavalla?
- Mitkä aspektit eivät toimi nykyisessä defusing direktiivissä, ja miksi ei?
- Miten defusing toimintaa voisi kehittää?
Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui kyselylomakkeiden kautta. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 27 ensihoitajaa ja palomiestä. Menetelmänä käytettiin kyselylomaketta, koska tämä nähtiin eniten aikaansaavaksi juuri kyseistä tutkimusta varten. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Erikssonin teoria terveydestä integroituneena tilana terveydestä ja hyvinvoinnista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että enemmistö vastaajista kokevat, että defusing istunnoilla on ollut positiivinen vaikutus heidän hyvinvointiin. Tutkimus osoittaa myös, että enemmistö mielellään käyttää defusing istuntoja jälkipurkuna ja heidän mielestä istunnot ovat hyödyllisiä. Tutkimus näyttää myös, että kehittymisvaraa istunnoissa kuitenkin on, monen mielestä kynnys defusing istuntoihin pitämiseen pitäisi madaltua.
- Mitkä aspektit toimivat nykyisessä defusing direktiivissä, ja millä tavalla?
- Mitkä aspektit eivät toimi nykyisessä defusing direktiivissä, ja miksi ei?
- Miten defusing toimintaa voisi kehittää?
Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui kyselylomakkeiden kautta. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 27 ensihoitajaa ja palomiestä. Menetelmänä käytettiin kyselylomaketta, koska tämä nähtiin eniten aikaansaavaksi juuri kyseistä tutkimusta varten. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Erikssonin teoria terveydestä integroituneena tilana terveydestä ja hyvinvoinnista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että enemmistö vastaajista kokevat, että defusing istunnoilla on ollut positiivinen vaikutus heidän hyvinvointiin. Tutkimus osoittaa myös, että enemmistö mielellään käyttää defusing istuntoja jälkipurkuna ja heidän mielestä istunnot ovat hyödyllisiä. Tutkimus näyttää myös, että kehittymisvaraa istunnoissa kuitenkin on, monen mielestä kynnys defusing istuntoihin pitämiseen pitäisi madaltua.