Energiankulutuksen seurantajärjestelmä ja sen hyödyntäminen energiatehokkuuden parantamisessa
Oksanen, Jussi (2018)
Oksanen, Jussi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087190
Tiivistelmä
Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli verrata energianamittausjärjestelmän toteutusta teoriaan ja arvioida kuinka energiakulutuksen seurantajärjestelmä on toteutettu pilottikohteeessa. Toisena tavoitteena selvitettiin laskennallisesti energiankulutuksen seurantajärjestelmää apuna käyttäen rakennuksen energiatehokkuusluokka eli E-luku, jonka tavoite oli luokka B. Energiatehokkuusluokan laskennassa laskettiin tammikuun ja helmikuun 2018 toteutunut energiankulutus ja arvioitiin loppuvuoden energiankulutus erilaisilla laskelmilla. Energiatehokkuusluokan selvityksen myötä arvioitiin selittäviä tekijöitä ennustettua korkeammalle energiankulutukselle ja kehitysehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi.
Tutkimusmenetelmänä oli kerätä teoriapohjaista tietoa ja sen perusteella muodostettiin teoriapohjainen näkemys hyvästä energiankulutuksen seurantajärjestelmästä. Energiankulutuksen seurantajärjestelmän toimivuutta arvioitiin omakohtaisella käytöllä valvomossa, josta seurantajärjestelmää pääsi tarkastelemaan. Energiatehokkuusluokan laskemista varten selvitettiin laskennassa tarvittavat laskukaavat rakentamismääräyskokoelmista ja lähtötietojen selvittämiseen hyödynnettiin energiankulutuksen seurantajärjestelmää.
Opinnäytetyön ensimmäinen tavoite saavutettiin ja voidaan todeta, että pilottikohteeseen toteutettu energiankulutuksen seurantajärjestelmä pitää sisällään kaikki tarvittavat työkalut rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen.
Opinnäytetyön toisena tavoitteena selvitettiin, että rakennuksen energiantehokkuusluokka on tällä hetkellä C ja, mikäli energiankulutusta ei saada tehostettua, on todennäköinen luokka D.
Tavoitteena ollutta B-luokkaa ei vielä saavutettu johtuen lämmitysenergian sekä laitesähkön ennustettua korkeammasta kulutuksesta. E-lukua laskettaessa ei oteta huomioon rakennuksen eri käyttötarkoituksia, vaikka sillä on merkittävä vaikutus rakennuksen todelliseen energiantehokkuusluokkaan. Energiankulutuksen tehostamiseksi voidaan kerroskohtaisia lämpötilan asetusarvoja pienentää niiden ollessa suunniteltua korkeammat.
Tutkimusmenetelmänä oli kerätä teoriapohjaista tietoa ja sen perusteella muodostettiin teoriapohjainen näkemys hyvästä energiankulutuksen seurantajärjestelmästä. Energiankulutuksen seurantajärjestelmän toimivuutta arvioitiin omakohtaisella käytöllä valvomossa, josta seurantajärjestelmää pääsi tarkastelemaan. Energiatehokkuusluokan laskemista varten selvitettiin laskennassa tarvittavat laskukaavat rakentamismääräyskokoelmista ja lähtötietojen selvittämiseen hyödynnettiin energiankulutuksen seurantajärjestelmää.
Opinnäytetyön ensimmäinen tavoite saavutettiin ja voidaan todeta, että pilottikohteeseen toteutettu energiankulutuksen seurantajärjestelmä pitää sisällään kaikki tarvittavat työkalut rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen.
Opinnäytetyön toisena tavoitteena selvitettiin, että rakennuksen energiantehokkuusluokka on tällä hetkellä C ja, mikäli energiankulutusta ei saada tehostettua, on todennäköinen luokka D.
Tavoitteena ollutta B-luokkaa ei vielä saavutettu johtuen lämmitysenergian sekä laitesähkön ennustettua korkeammasta kulutuksesta. E-lukua laskettaessa ei oteta huomioon rakennuksen eri käyttötarkoituksia, vaikka sillä on merkittävä vaikutus rakennuksen todelliseen energiantehokkuusluokkaan. Energiankulutuksen tehostamiseksi voidaan kerroskohtaisia lämpötilan asetusarvoja pienentää niiden ollessa suunniteltua korkeammat.