Kulttuuripalveluiden saavutettavuus : Älyllinen kehitysvammaisuus
Ahonen, Sofia (2018)
Ahonen, Sofia
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087075
Tiivistelmä
Tilaajana toimii Perusturvaliikelaitos Saarikka ja vammaispalvelun yksikkö. Saarikka toimii Saarijärven, Kyyjärven, Kivijärven, Karstulan ja Kannonkosken alueella, mutta opinnäytetyöni keskittyy Saarijärven toimipisteeseen.
Tässä opinnäytetyössä tutustutaan älylliseen kehitysvammaisuuteen ja siihen, miten älyllinen kehitys-vammaisuus on huomioitu saavutettavuuden näkökulmasta muiden kehitysvammaisuuksien lisäksi erilaisissa kulttuuripalveluissa. Terminä ”älyllinen kehitysvammaisuus” on vielä tänäkin päivänä vähän tunnettu verraten termiin ”kehitysvammaisuus”. Opinnäytetyössä selvitetään Saarikalle, mitä on saavutettavuus, ja älyllinen kehitysvammaisuus, sekä miten saavutettavuutta voisi ottaa älyllisen kehitysvammaisuuden näkökulmasta huomioon.
Opinnäytetyössä tutustutaan Keski-Suomen alueella järjestettäviin tapahtumiin, joissa käymme tutustumassa 15-vuotiaan Nikon kanssa, jolla on diagnosoitu älyllinen kehitysvammaisuus. Menetelminä on käytetty haastatteluja, käytöksen havainnointi itse tapahtumissa ja Nikon, sekä hänen veljien havainnointi. Haastattelun olen tehnyt Visio-säätiön omistamalle Verso-kodille, joka toimii pienryhmäkotina kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. Haastattelut olen tehnyt myös Nikon äidille ja Nikon kahdelle veljelle, jotta saan kokonaisvaltaisen kuvan Nikon käytöksestä erilaisissa ympäristöissä. Koska Niko ei ole ainoa perheen lapsista, jolla on diagnosoitu älyllinen kehitysvammaisuus, tutustutaan opinnäytetyössä myös Nikon veljiin lyhyesti.
Opinnäytetyöni tutkimuksen tulokset osoittavat, että Keski-Suomen alueella kulttuuripalveluiden ja -kohteiden saavutettavuus on vaihtelevaa. Yleisesti ottaen vanhoissa rakennuksissa saavutettavuus näkökulma ei ole toteutunut niin kuin tänä päivänä julkisten rakennusten pitäisi olla. Tulosten perusteella saavutettavuus kulttuuripalveluissa on edelleen eri vaiheissa Keski-Suomen alueella. Monet pitävät yhä kehitysvammaisuutta tabuna ja sitä vierastetaan, koska kehitysvammaisuudesta ei puhuta tarpeeksi. Kehittämisehdotukseni on, että kulttuuripalveluiden tuottajat tutustuvat kehitysvammaisuuteen ja alkavat ajattelemaan tapahtumia kehitysvammaisuuden näkökulmasta, sekä siihen, miten tapahtumat parhaimmillaan voisivat palvella kehitysvammaisien tarpeita.
Opinnäytetyöni tavoitteena on saada tieto älyllisestä kehitysvammaisuudesta leviämään eri kulttuuripalveluille ja -järjestäjille, jotta saavutettavuutta voitaisiin parantaa myös niiden osalta, joilla ei selkeää kehitysvammaisuutta tai rajoitetta välttämättä ulospäin näy. Rajoitteet voivat olla muitakin kuin fyysisiä ja myös näitä asioita tulisi jokaisen miettiä, jos haluaa saavuttaa kaikenlaiset ihmiset ja ihmisryhmät. Opinnäytetyötäni on mahdollista käyttää hyödyksi myös muualla, kuin kulttuurialalla.
Tässä opinnäytetyössä tutustutaan älylliseen kehitysvammaisuuteen ja siihen, miten älyllinen kehitys-vammaisuus on huomioitu saavutettavuuden näkökulmasta muiden kehitysvammaisuuksien lisäksi erilaisissa kulttuuripalveluissa. Terminä ”älyllinen kehitysvammaisuus” on vielä tänäkin päivänä vähän tunnettu verraten termiin ”kehitysvammaisuus”. Opinnäytetyössä selvitetään Saarikalle, mitä on saavutettavuus, ja älyllinen kehitysvammaisuus, sekä miten saavutettavuutta voisi ottaa älyllisen kehitysvammaisuuden näkökulmasta huomioon.
Opinnäytetyössä tutustutaan Keski-Suomen alueella järjestettäviin tapahtumiin, joissa käymme tutustumassa 15-vuotiaan Nikon kanssa, jolla on diagnosoitu älyllinen kehitysvammaisuus. Menetelminä on käytetty haastatteluja, käytöksen havainnointi itse tapahtumissa ja Nikon, sekä hänen veljien havainnointi. Haastattelun olen tehnyt Visio-säätiön omistamalle Verso-kodille, joka toimii pienryhmäkotina kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. Haastattelut olen tehnyt myös Nikon äidille ja Nikon kahdelle veljelle, jotta saan kokonaisvaltaisen kuvan Nikon käytöksestä erilaisissa ympäristöissä. Koska Niko ei ole ainoa perheen lapsista, jolla on diagnosoitu älyllinen kehitysvammaisuus, tutustutaan opinnäytetyössä myös Nikon veljiin lyhyesti.
Opinnäytetyöni tutkimuksen tulokset osoittavat, että Keski-Suomen alueella kulttuuripalveluiden ja -kohteiden saavutettavuus on vaihtelevaa. Yleisesti ottaen vanhoissa rakennuksissa saavutettavuus näkökulma ei ole toteutunut niin kuin tänä päivänä julkisten rakennusten pitäisi olla. Tulosten perusteella saavutettavuus kulttuuripalveluissa on edelleen eri vaiheissa Keski-Suomen alueella. Monet pitävät yhä kehitysvammaisuutta tabuna ja sitä vierastetaan, koska kehitysvammaisuudesta ei puhuta tarpeeksi. Kehittämisehdotukseni on, että kulttuuripalveluiden tuottajat tutustuvat kehitysvammaisuuteen ja alkavat ajattelemaan tapahtumia kehitysvammaisuuden näkökulmasta, sekä siihen, miten tapahtumat parhaimmillaan voisivat palvella kehitysvammaisien tarpeita.
Opinnäytetyöni tavoitteena on saada tieto älyllisestä kehitysvammaisuudesta leviämään eri kulttuuripalveluille ja -järjestäjille, jotta saavutettavuutta voitaisiin parantaa myös niiden osalta, joilla ei selkeää kehitysvammaisuutta tai rajoitetta välttämättä ulospäin näy. Rajoitteet voivat olla muitakin kuin fyysisiä ja myös näitä asioita tulisi jokaisen miettiä, jos haluaa saavuttaa kaikenlaiset ihmiset ja ihmisryhmät. Opinnäytetyötäni on mahdollista käyttää hyödyksi myös muualla, kuin kulttuurialalla.