PALAUTUMISEN EDISTÄMINEN JALKAPALLOSSA : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Leinonen, Niko (2018)
Leinonen, Niko
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087050
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millä menetelmillä palautumiseen voidaan vaikuttaa jalkapallossa. Lisäksi tarkoituksena oli vertailla, miten näiden menetelmien vaikuttavuudet eroavat toisistaan.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Haut kohdennettiin viiteen tietokantaan, jotka olivat Science Direct, PubMed, Google Scholar, ProQuest Central ja SPORTDiscus. Tähän systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui mukaan 16 tutkimusta, jotka analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Aineiston perusteella voidaan todeta, että jalkapalloilijoiden palautumista pyritään edistämään matalatasoisella laserterapialla, vesihoidolla, unella, ravitsemuksella, aktiivisilla palautumismenetelmillä, venyttelyllä, hieronnalla, kompressioasusteilla ja elektrostimulaatiolla. Aineistossa esiintyneiden tutkimusten mukaan tärkeimmät palautumiseen vaikuttavat tekijät ovat riittävä ja laadukas uni sekä ravitsemus. Ravitsemuksellisista tekijöistä on huomioitava riittävä hiilihydraattien ja proteiinien saanti sekä proteiinien oikea ajoitus. Laadukasta unta jalkapalloilijan tulisi saada vähintään kahdeksan tuntia yössä. Pelattaessa lyhyen ajan sisällä useita otteluita saavutetaan myös kylmävesihoidolla sekä vaihtolämpövesihoidoilla positiivisia vaikutuksia palautumiseen. Näyttö kylmävesiupotuksen vaikuttavuudesta on vahvinta vesihoitojen osalta, mutta on huomioitava sen mahdollinen negatiivinen vaikutus lihaskudoksen regeneraatioon ja kehittymiseen liiallisesti käytettynä.
Aineiston mukaan matalatasoisen laserterapian on todettu vaikuttavan palautumiseen positiivisesti, mutta tutkimuksien otantojen pienuuden vuoksi sitä ei voida suositella. Aktiivisten palautumismenetelmien vaikuttavuudesta näyttö on ristiriitaista, ja sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia on raportoitu. Muiden palautumismenetelmien käytöstä näyttöä on vähemmän. Tulosten mukaan venyttelyllä ei ole positiivisia vaikutuksia palautumiseen. Hieronnalla on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia koettuun palautumiseen, mutta tällä ei ole vaikutusta suorituskykyyn. Kompressioasusteilla voi olla positiivisia vaikutuksia koettuun lihasarkuuteen, mutta suorituskyky ei palaudu nopeammin niitä käytettäessä. Koska myöskään negatiivisia vaikutuksia ei ole raportoitu, voi joissain tapauksissa olla perusteltua käyttää kompressioasusteita. Elektroterapian vaikuttavuudesta näyttö on ristiriitaista.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Haut kohdennettiin viiteen tietokantaan, jotka olivat Science Direct, PubMed, Google Scholar, ProQuest Central ja SPORTDiscus. Tähän systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui mukaan 16 tutkimusta, jotka analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Aineiston perusteella voidaan todeta, että jalkapalloilijoiden palautumista pyritään edistämään matalatasoisella laserterapialla, vesihoidolla, unella, ravitsemuksella, aktiivisilla palautumismenetelmillä, venyttelyllä, hieronnalla, kompressioasusteilla ja elektrostimulaatiolla. Aineistossa esiintyneiden tutkimusten mukaan tärkeimmät palautumiseen vaikuttavat tekijät ovat riittävä ja laadukas uni sekä ravitsemus. Ravitsemuksellisista tekijöistä on huomioitava riittävä hiilihydraattien ja proteiinien saanti sekä proteiinien oikea ajoitus. Laadukasta unta jalkapalloilijan tulisi saada vähintään kahdeksan tuntia yössä. Pelattaessa lyhyen ajan sisällä useita otteluita saavutetaan myös kylmävesihoidolla sekä vaihtolämpövesihoidoilla positiivisia vaikutuksia palautumiseen. Näyttö kylmävesiupotuksen vaikuttavuudesta on vahvinta vesihoitojen osalta, mutta on huomioitava sen mahdollinen negatiivinen vaikutus lihaskudoksen regeneraatioon ja kehittymiseen liiallisesti käytettynä.
Aineiston mukaan matalatasoisen laserterapian on todettu vaikuttavan palautumiseen positiivisesti, mutta tutkimuksien otantojen pienuuden vuoksi sitä ei voida suositella. Aktiivisten palautumismenetelmien vaikuttavuudesta näyttö on ristiriitaista, ja sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia on raportoitu. Muiden palautumismenetelmien käytöstä näyttöä on vähemmän. Tulosten mukaan venyttelyllä ei ole positiivisia vaikutuksia palautumiseen. Hieronnalla on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia koettuun palautumiseen, mutta tällä ei ole vaikutusta suorituskykyyn. Kompressioasusteilla voi olla positiivisia vaikutuksia koettuun lihasarkuuteen, mutta suorituskyky ei palaudu nopeammin niitä käytettäessä. Koska myöskään negatiivisia vaikutuksia ei ole raportoitu, voi joissain tapauksissa olla perusteltua käyttää kompressioasusteita. Elektroterapian vaikuttavuudesta näyttö on ristiriitaista.