Kulotuksen vaikutus puuston kehitykseen
Karppinen, Olli; Kukkonen, Riku (2018)
Karppinen, Olli
Kukkonen, Riku
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087024
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä suoritettiin viisivuotismittaus Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitsevalle Tammelan kulotus-muokkauskokeen puustolle ja tutkittiin mittauksessa saatujen tuloksien kautta puuston tilaa. Tavoitteena oli selvittää kulotuksen vaikutusta männyn kehitykseen ottaen huomioon tutkimuskohteen olosuhteet.
Aineisto hankittiin maastomittauksin ja saadut mitta-arvot kirjattiin maastomittauslomakkeelle maastotietokoneella. Tutkimusalue koostui 24 koeruudusta, joista puolet olivat kulotetulla maaperällä ja puolet kulottamattomalla. Kulotuskäsittelyn lisäksi koeruutujen maaperä oli muokattu joko mätästämällä, äestämällä tai oli jätetty muokkaamatta; jokaista tapaa oli käytetty yhtä paljon. Koealueelta mitattiin yhteensä 1 798 puuta, joihin tutkimustulokset perustuvat. Mittausaineistoa analysoitiin vertailemalla kulotetun alueen tuloksia kulottamattoman alueen tuloksiin sekä muokkaustavoittain. Saatuja tuloksia verrattiin myös aikaisempien samankaltaisten tutkimusten tuloksiin.
Saaduista tutkimustuloksista saadaan suuntaa-antavaa tietoa kulotuksen vaikutuksista männyn tilavuuden ja biomassan kehitykseen. Tuloksia voidaan hyödyntää uudistusaloilla, jotka ovat joko hyvin samanlaisia tässä tutkimuksessa olleen metsikön kanssa tai niiden olosuhteet ovat muuten verrattavissa tähän tutkimukseen. Vuoden 2013 ensiharvennushakkuu hieman vaikeutti kulotuksen vaikutusten näkyvyyttä, mutta harvennuksen poistumatietojen ja tilastollisen analyysin avulla vaikutukset tilavuus- sekä biomassankehitykseen voitiin havaita ja tehdä niiden pohjalta johtopäätöksiä.
Aineisto hankittiin maastomittauksin ja saadut mitta-arvot kirjattiin maastomittauslomakkeelle maastotietokoneella. Tutkimusalue koostui 24 koeruudusta, joista puolet olivat kulotetulla maaperällä ja puolet kulottamattomalla. Kulotuskäsittelyn lisäksi koeruutujen maaperä oli muokattu joko mätästämällä, äestämällä tai oli jätetty muokkaamatta; jokaista tapaa oli käytetty yhtä paljon. Koealueelta mitattiin yhteensä 1 798 puuta, joihin tutkimustulokset perustuvat. Mittausaineistoa analysoitiin vertailemalla kulotetun alueen tuloksia kulottamattoman alueen tuloksiin sekä muokkaustavoittain. Saatuja tuloksia verrattiin myös aikaisempien samankaltaisten tutkimusten tuloksiin.
Saaduista tutkimustuloksista saadaan suuntaa-antavaa tietoa kulotuksen vaikutuksista männyn tilavuuden ja biomassan kehitykseen. Tuloksia voidaan hyödyntää uudistusaloilla, jotka ovat joko hyvin samanlaisia tässä tutkimuksessa olleen metsikön kanssa tai niiden olosuhteet ovat muuten verrattavissa tähän tutkimukseen. Vuoden 2013 ensiharvennushakkuu hieman vaikeutti kulotuksen vaikutusten näkyvyyttä, mutta harvennuksen poistumatietojen ja tilastollisen analyysin avulla vaikutukset tilavuus- sekä biomassankehitykseen voitiin havaita ja tehdä niiden pohjalta johtopäätöksiä.