”Saan auttaa muita samalla tavalla kuin minua on autettu” : etsivän työn kokemusasiantuntijoiden ajatuksia kokemusasiantuntijuudesta
Helenius, Maria (2018)
Helenius, Maria
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076942
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuminen ja kokemusasiantuntijana toimiminen vaikuttaa nuoreen ja nuoren mahdollisesti vielä aktiiviseen Etsivän työn asiakkuuteen sekä nuoren kokemukseen kokemusasiantuntijuuden vaikuttavuudesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa kokemusasiantuntijana toimimisen merkityksestä nuorelle. Opinnäytetyön avulla haluttiin myös tehdä näkyvämmäksi sitä, ettei kokemusasiantuntijuus välttämättä tarkoita kokemusta mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista vaan kokemusta voi olla esimerkiksi eri palveluiden asiakkuudesta ja siitä, että on tullut autetuksi niissä.
Opinnäytetyö toteutettiin metodisena triangulaationa eli tutkimuksena, jossa yhdistyy sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen tutkimusote. Opinnäytetyön yhteistyötahoina olivat Tampereen kaupungin Etsivä työ ja Etsivän työn koulutetut kokemusasiantuntijat. Tutkimusaineistona olivat neljältätoista Etsivän työn kokemusasiantuntijalta kyselylomakkeilla kerätyt vastaukset. Kyselylomakkeet olivat puolistrukturoituja, niissä oli avoimia kysymyksiä ja monivalintakysymyksiä. Tutkimuksen määrällistä aineistoa tulkittiin Excel- ja Tixel-ohjelmien avulla. Laadulliselle aineistolle tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jolla saatiin koottua yhteen tutkimuksen kannalta olennaiset asiat.
Tulosten mukaan sekä kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuminen että kokemusasiantuntijana toimiminen olivat auttaneet nuoria oivaltamaan potentiaalinsa ja mahdollisuutensa, tuoneet perspektiiviä omaan elämään sekä varmuutta tulevaisuudensuunnitelmiin. Kokemusasiantuntijatoiminta oli antanut nuorille henkistä hyvinvointia, itsevarmuutta, uusia sosiaalisia kontakteja, kokemusta vuorovaikutuksesta ja mielekästä päivätekemistä. Tulokset osoittivat, että koulutuksella ja kokemusasiantuntijuudella ei juurikaan ollut vaikutusta aktiiviseen asiakkuuteen, niiden koettiin lähinnä syventäneen yhteistyötä ohjaajien kanssa. Nuoret kokivat olevansa tasavertaisia Etsivän työn ohjaajien kanssa toimiessaan kokemusasiantuntijatehtävissä.
Tutkimuksesta voidaan tehdä se johtopäätös, että nuoret kokevat kokemusasiantuntijakoulutuksen ja kokemusasiantuntijatoiminnan merkityksellisiksi. Merkitysten selkeän yhteneväisyyden lisäksi on yksilöllisiäkin eroja. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kokemusasiantuntijoilla on monista eri elämänalueista kokemustietoa, eniten he ovat saaneet apua koulutukseen ja asumiseen, eikä suinkaan mielenterveyteen tai päihteisiin. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tutkia kokemusasiantuntijatoiminnan merkitystä asiakkaan näkökulmasta tai kokemusasiantuntijayhteistyön merkitystä Etsivän työn ohjaajille, keskittyen esimerkiksi kokemusasiantuntijan mukana olemisen vaikutuksiin asiakastyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin metodisena triangulaationa eli tutkimuksena, jossa yhdistyy sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen tutkimusote. Opinnäytetyön yhteistyötahoina olivat Tampereen kaupungin Etsivä työ ja Etsivän työn koulutetut kokemusasiantuntijat. Tutkimusaineistona olivat neljältätoista Etsivän työn kokemusasiantuntijalta kyselylomakkeilla kerätyt vastaukset. Kyselylomakkeet olivat puolistrukturoituja, niissä oli avoimia kysymyksiä ja monivalintakysymyksiä. Tutkimuksen määrällistä aineistoa tulkittiin Excel- ja Tixel-ohjelmien avulla. Laadulliselle aineistolle tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jolla saatiin koottua yhteen tutkimuksen kannalta olennaiset asiat.
Tulosten mukaan sekä kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuminen että kokemusasiantuntijana toimiminen olivat auttaneet nuoria oivaltamaan potentiaalinsa ja mahdollisuutensa, tuoneet perspektiiviä omaan elämään sekä varmuutta tulevaisuudensuunnitelmiin. Kokemusasiantuntijatoiminta oli antanut nuorille henkistä hyvinvointia, itsevarmuutta, uusia sosiaalisia kontakteja, kokemusta vuorovaikutuksesta ja mielekästä päivätekemistä. Tulokset osoittivat, että koulutuksella ja kokemusasiantuntijuudella ei juurikaan ollut vaikutusta aktiiviseen asiakkuuteen, niiden koettiin lähinnä syventäneen yhteistyötä ohjaajien kanssa. Nuoret kokivat olevansa tasavertaisia Etsivän työn ohjaajien kanssa toimiessaan kokemusasiantuntijatehtävissä.
Tutkimuksesta voidaan tehdä se johtopäätös, että nuoret kokevat kokemusasiantuntijakoulutuksen ja kokemusasiantuntijatoiminnan merkityksellisiksi. Merkitysten selkeän yhteneväisyyden lisäksi on yksilöllisiäkin eroja. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kokemusasiantuntijoilla on monista eri elämänalueista kokemustietoa, eniten he ovat saaneet apua koulutukseen ja asumiseen, eikä suinkaan mielenterveyteen tai päihteisiin. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tutkia kokemusasiantuntijatoiminnan merkitystä asiakkaan näkökulmasta tai kokemusasiantuntijayhteistyön merkitystä Etsivän työn ohjaajille, keskittyen esimerkiksi kokemusasiantuntijan mukana olemisen vaikutuksiin asiakastyössä.