Mikrolevien kasvattaminen kalankasvattamon jätevesissä
Eskola, Reetta (2018)
Eskola, Reetta
Lahden ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076929
Tiivistelmä
Ympäristön pilaantuminen on noussut yhdeksi tämän päivän pääpuheenaiheeksi. On alettu miettimään, kuinka voitaisiin elää ympäristöä kunnioittavasti, ilman että nykyajan mukavuuksista tarvitsisi luopua. Esimerkiksi jäteveden puhdistusmenetelmiä on kehitetty entisestään. Mikrolevät ovat mikroskooppisen pieniä kasviplanktonleviä, joita pystytään hyödyntämään monipuolisesti, esimerkiksi jäteveden puhdistuksessa ja ravitsemuksessa. Ne sisältävät tarvitsemiamme monityydyttymättömiä rasvahappoja.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Selenastrum sp.- ja Euglena gracilis -mikrolevien kasvua kiertovesitekniikalla toimivan kalankasvattamon jätevesissä sekä ravinteiden poistumista jätevedestä leväkasvatuksen aikana. Kokeen aikana käytettiin neljää erilaista kasvatusalustaa: kissakalan kasvatusaltaan vettä, kissakalan lietteellä rikastettua kissakalan kasvatusaltaan vettä, kuhan kasvatusaltaan vettä sekä kuhan lietteellä rikastettua kuhan kasvatusaltaan vettä. Kasvatukset olivat sekaviljelmiä.
Kokeen aikana kasvatuksista otettiin näytteitä, joista tehtiin kuivapaino- ja ravinneanalyysit. Ravinnenäytteistä mitattiin kokonaistyppi-, kokonaisfosfori-, ammoniumtyppi- ja ortofosfaattipitoisuudet sekä kemiallinen
hapenkulutus. Lisäksi tutkittiin, olisiko kuivapainoanalyysit mahdollista korvata optisen tiheyden mittauksilla.
Kuivapainoanalyysien tulokset osoittavat, että levien kasvu oli tehokkainta kasvatuksissa, joissa oli käytetty kuhan kasvatusaltaan vettä ja jotka oli rikastettu puhdistusprosessista saadulla kuhan lietteellä. Lisäksi optisen tiheyden mittausten tulokset osoittivat, että menetelmää voidaan hyödyntää kasvuvaiheen seurannassa jatkossakin. Ravinteista kokonaistyppeä kului kasvatusten aikana kaikista eniten, ja sen poistotehokkuus kaikkien kasvatusten kesken oli 23,5-34,2 mg/l.
Kokeen tulosten perusteella kalankasvatuslaitos voisi hyödyntää mikroleviä syntyvien jätevesien puhdistuksessa. Menetelmää kannattaa tutkia lisää, mm. arvioida prosessin taloudellista kannattavuutta.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Selenastrum sp.- ja Euglena gracilis -mikrolevien kasvua kiertovesitekniikalla toimivan kalankasvattamon jätevesissä sekä ravinteiden poistumista jätevedestä leväkasvatuksen aikana. Kokeen aikana käytettiin neljää erilaista kasvatusalustaa: kissakalan kasvatusaltaan vettä, kissakalan lietteellä rikastettua kissakalan kasvatusaltaan vettä, kuhan kasvatusaltaan vettä sekä kuhan lietteellä rikastettua kuhan kasvatusaltaan vettä. Kasvatukset olivat sekaviljelmiä.
Kokeen aikana kasvatuksista otettiin näytteitä, joista tehtiin kuivapaino- ja ravinneanalyysit. Ravinnenäytteistä mitattiin kokonaistyppi-, kokonaisfosfori-, ammoniumtyppi- ja ortofosfaattipitoisuudet sekä kemiallinen
hapenkulutus. Lisäksi tutkittiin, olisiko kuivapainoanalyysit mahdollista korvata optisen tiheyden mittauksilla.
Kuivapainoanalyysien tulokset osoittavat, että levien kasvu oli tehokkainta kasvatuksissa, joissa oli käytetty kuhan kasvatusaltaan vettä ja jotka oli rikastettu puhdistusprosessista saadulla kuhan lietteellä. Lisäksi optisen tiheyden mittausten tulokset osoittivat, että menetelmää voidaan hyödyntää kasvuvaiheen seurannassa jatkossakin. Ravinteista kokonaistyppeä kului kasvatusten aikana kaikista eniten, ja sen poistotehokkuus kaikkien kasvatusten kesken oli 23,5-34,2 mg/l.
Kokeen tulosten perusteella kalankasvatuslaitos voisi hyödyntää mikroleviä syntyvien jätevesien puhdistuksessa. Menetelmää kannattaa tutkia lisää, mm. arvioida prosessin taloudellista kannattavuutta.