Jälkihuollon prosessin kuvaus Naantalin kaupungissa
Tuurala, Kaisa (2018)
Tuurala, Kaisa
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076832
Tiivistelmä
Naantalin kaupungissa ei ole yhtenäistä ohjeistusta jälkihuollosta, jonka mukaan työntekijät toimisivat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden käsitys siitä, mitä jälkihuolto on ja miten sitä toteutetaan Naantalissa. Opinnäytetyö on toteutettu kehittämishankkeena, jota varten on tehty tutkimustyötä. Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli toteuttaa jälkihuolto-opas Naantalin sosiaalitoimeen. Työn pohjalta on toteutettu lisäksi esite, joka sisältää prosessin kuvauksen. Tämä esite on tarkoitettu jälkihuoltoon oikeutetuille asiakkaille sekä heidän läheisilleen.
Työn teoreettisessa osassa käsitellään itsenäistymistä, nuoren elämänhallintaa, jälkihuoltoa yleisesti sekä sen vaiheita ja tukimuotoja. Tutkimus perustuu kvalitatiiviseen tutkimusmenetelmään, ja tutkimus on toteutettu haastatteluna sekä kyselylomakkeilla yhteensä kahdeksalle jälkihuollon parissa työskentelevälle sosiaalialan ammattilaiselle Naantalissa. Työntekijöille oli toimitettu haastattelukysymykset etukäteen. Aineiston purkamisessa on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Työntekijöiden lisäksi opinnäytetyötä varten on haastateltu kolmea jälkihuollossa olevaa jo 18 vuotta täyttänyttä nuorta, tarkoituksena saada heidän näkemyksiään jälkihuollosta. Nuorten haastatteluista saatua aineistoa on käytetty hyödyksi jälkihuollon esitettä toteutettaessa.
Työntekijöiden vastauksista selvisi, että työntekijät pitävät tärkeänä jälkihuollossa erityisesti nuoren tukemista itsenäisenä toimijana, työntekijän läsnäoloa, taloudellista pärjäämistä sekä nuoren kokemusta siitä, että hän pärjää itsenäisesti arjessa. Työntekijöiden kaikkia vastauksia voidaan pitää kehittämishankkeen kannalta arvokkaina, jotta ohjeistukseen saadaan mahdollisimman laaja kuva erilaisista työskentelytavoista.
Työn teoreettisessa osassa käsitellään itsenäistymistä, nuoren elämänhallintaa, jälkihuoltoa yleisesti sekä sen vaiheita ja tukimuotoja. Tutkimus perustuu kvalitatiiviseen tutkimusmenetelmään, ja tutkimus on toteutettu haastatteluna sekä kyselylomakkeilla yhteensä kahdeksalle jälkihuollon parissa työskentelevälle sosiaalialan ammattilaiselle Naantalissa. Työntekijöille oli toimitettu haastattelukysymykset etukäteen. Aineiston purkamisessa on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Työntekijöiden lisäksi opinnäytetyötä varten on haastateltu kolmea jälkihuollossa olevaa jo 18 vuotta täyttänyttä nuorta, tarkoituksena saada heidän näkemyksiään jälkihuollosta. Nuorten haastatteluista saatua aineistoa on käytetty hyödyksi jälkihuollon esitettä toteutettaessa.
Työntekijöiden vastauksista selvisi, että työntekijät pitävät tärkeänä jälkihuollossa erityisesti nuoren tukemista itsenäisenä toimijana, työntekijän läsnäoloa, taloudellista pärjäämistä sekä nuoren kokemusta siitä, että hän pärjää itsenäisesti arjessa. Työntekijöiden kaikkia vastauksia voidaan pitää kehittämishankkeen kannalta arvokkaina, jotta ohjeistukseen saadaan mahdollisimman laaja kuva erilaisista työskentelytavoista.