Sosiaalinen media vaikuttamassa nettijournalismiin : case: Yle Pori
Manninen, Carolus (2018)
Manninen, Carolus
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076783
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tutkii sosiaalisen median mahdollisia vaikutuksia uutistoimituksen – tässä tapauksessa Yle Porin – nettijournalismin työprosesseissa. Työn päätutkimuskysymys on, miten sosiaalisen median kasvanut merkitys lukijoiden houkuttelemisessa on vaikuttanut siihen, minkälaista journalistista nettisisältöä toimitus tuottaa.
Laadullinen tutkimukseni alkaa taustoittavista osista, joissa käsittelen mediakonvergenssia ja muuttuneita uutistoimitusten ja yleisöjen välisiä suhteita. Käsittelen myös sitä, minkä takia julkisen palvelun mediat, kuten Yle, ovat päätyneet tuottamaan sisältöä verkkoon ja sosiaaliseen mediaan.
Havainnollistaakseni sosiaalisen median kasvanutta merkitystä uutistoimituksen nettityössä, tarkastelen Yle Porin lukijoiden reittejä nettisivuille kolmelta viime vuodelta. Samassa luvussa myös paneudun verkkoanalytiikan tulkitsemiseen yleisemmin. Luvussa käsittelen muun muassa pimeän somen aiheuttamia haasteita lukijavirtojen analysoimisessa.
Tutkimuksellinen lähestymistapani globaaliin ilmiöön on tapaustutkimus. Haastattelin työtäni varten kolmea Yle Porin työntekijää, jotka toimivat teemahaastatteluissa asiantuntijoina. Haastatteluissa selviää, että sosiaalinen media on kannustanut Yle Poria tuottamaan nettisisältöä, joka herättää vuorovaikutusta yleisöjen kanssa. Tärkeäksi kohdeyleisöksi toimitukselle ovat tulleet sosiaalisessa mediassa aktiiviset kohderyhmät, jotka jakavat ja kommentoivat sisältöjä. Menestyvän nettijutun odotetaan leviävän sosiaalisessa mediassa. Nettisisällöissä panostetaan aiheisiin, joiden oletetaan herättävän keskustelua.
Loppuluvussa pohdin, millä tavalla tutkimuksessa esiin nousseet asiat vaikuttavat tulevaisuuden tapaan tehdä journalismia netissä. Tulevaisuuden verkkomedioiden haasteina voidaan nähdä ainakin Facebookin laskeva käyttäjämäärä ja jakamisen siirtyminen yksityisten pikaviestipalveluiden piiriin. Sisällöntuotannon suuntaaminen pääasiassa some-aktiivisille lukijoille voidaan nähdä ongelmana myös journalismin eettisyyden kannalta.
Laadullinen tutkimukseni alkaa taustoittavista osista, joissa käsittelen mediakonvergenssia ja muuttuneita uutistoimitusten ja yleisöjen välisiä suhteita. Käsittelen myös sitä, minkä takia julkisen palvelun mediat, kuten Yle, ovat päätyneet tuottamaan sisältöä verkkoon ja sosiaaliseen mediaan.
Havainnollistaakseni sosiaalisen median kasvanutta merkitystä uutistoimituksen nettityössä, tarkastelen Yle Porin lukijoiden reittejä nettisivuille kolmelta viime vuodelta. Samassa luvussa myös paneudun verkkoanalytiikan tulkitsemiseen yleisemmin. Luvussa käsittelen muun muassa pimeän somen aiheuttamia haasteita lukijavirtojen analysoimisessa.
Tutkimuksellinen lähestymistapani globaaliin ilmiöön on tapaustutkimus. Haastattelin työtäni varten kolmea Yle Porin työntekijää, jotka toimivat teemahaastatteluissa asiantuntijoina. Haastatteluissa selviää, että sosiaalinen media on kannustanut Yle Poria tuottamaan nettisisältöä, joka herättää vuorovaikutusta yleisöjen kanssa. Tärkeäksi kohdeyleisöksi toimitukselle ovat tulleet sosiaalisessa mediassa aktiiviset kohderyhmät, jotka jakavat ja kommentoivat sisältöjä. Menestyvän nettijutun odotetaan leviävän sosiaalisessa mediassa. Nettisisällöissä panostetaan aiheisiin, joiden oletetaan herättävän keskustelua.
Loppuluvussa pohdin, millä tavalla tutkimuksessa esiin nousseet asiat vaikuttavat tulevaisuuden tapaan tehdä journalismia netissä. Tulevaisuuden verkkomedioiden haasteina voidaan nähdä ainakin Facebookin laskeva käyttäjämäärä ja jakamisen siirtyminen yksityisten pikaviestipalveluiden piiriin. Sisällöntuotannon suuntaaminen pääasiassa some-aktiivisille lukijoille voidaan nähdä ongelmana myös journalismin eettisyyden kannalta.