Asianomistajan asema rikosprosessissa
Määttä, Oskari; Partanen, Jenna (2018)
Määttä, Oskari
Partanen, Jenna
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805066702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805066702
Tiivistelmä
Tavoitteenamme oli selvittää, millainen on asianomistajan asema rikosprosessissa ja miten asemaa voitaisiin mahdollista parantaa. Tutkimme rikosprosessin eri vaiheita asianomistajan näkökulmasta, mitä toimenpiteitä asianomistajan tulee tehdä prosessin aikana ja mitä toimenpiteitä avustajan tehtäviin kuuluu. Opinnäytetyön tietoperustana käytimme oikeuskirjallisuutta ja aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä sekä niiden esitöitä. Tärkeimmät oikeuskirjallisuuden lähteemme olivat Antti Jokelan kirjoittamat teokset Rikosprosessi sekä Oikeudenkäynnin asianosaiset ja valmistelu. Lainsäädännöstä tärkein lähteemme oli laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa. Tietoa haimme myös lain esitöistä, joita tutkimme saadaksemme vastauksia rikosprosessin kehityksestä sekä oikeusavusta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla yksityisessä asianajotoimistossa työskentelevää asianajajaa sekä oikeusaputoimistossa työskentelevää julkista oikeudenkäyntiavustajaa.
Rikosprosessit ovat aikaa vieviä prosesseja. Rikosprosessin asianosaisina tavallisesti ovat vastaaja, syyttäjä ja asianomistaja. Asianomistaja valikoituu rikoksen uhriksi itse tahtomattaan, sattumalta ja rikoksen takia joutuu mukaan rikosprosessiin, ainakin esitutkintaan, mikäli kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos. Rikosprosessi sisältää useita eri vaiheita ja sen pituus vaihtelee tapauksesta riippuen. Rikosprosessin vaiheita olemme työssämme tutkineet aina esitutkinnasta tuomion täytäntöönpanoon, joka ei tässä tapauksessa tarkoita rangaistuksen täytäntöönpanoa, vaan asianomistajan hyväksi tuomittuja vahingonkorvauksia. Tutkimme myös, kuinka asianomistaja voi saada korvauksen hänelle aiheutuneista rikosvahingoista, mikäli vastaaja on maksukyvytön, eikä häneltä henkilökohtaisesti ole saatavissa korvauksia edes oikeudellisen perinnän myötä.
Rikosprosessi aiheuttaa myös asianomistajalleen taloudellista haittaa kuten asiantuntijalausuntojen hankinta sekä avustajan käyttämisestä aiheutuneet kulut. Prosessin aiheuttamat kustannukset voivat kasvaa hyvinkin suuriksi, joista ensisijaisesti asianomistaja joutuu vastaamaan, vaikka ne myöhemmin oikeudenkäynnissä tuomittaisiinkin vastaajan korvattavaksi. Tämän vuoksi olennainen osa työstä muodostuu oikeusturvavakuutuksien ja valtion varoin kustannettavan oikeusavun tutkimisesta. Oikeusavun osalta tutkimuskysymyksiä heräsi suorittamiemme harjoittelujen myötä, joista osa liittyikin nimenomaan opinnäytetyömme aiheeseen.
Rikosprosessit ovat aikaa vieviä prosesseja. Rikosprosessin asianosaisina tavallisesti ovat vastaaja, syyttäjä ja asianomistaja. Asianomistaja valikoituu rikoksen uhriksi itse tahtomattaan, sattumalta ja rikoksen takia joutuu mukaan rikosprosessiin, ainakin esitutkintaan, mikäli kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos. Rikosprosessi sisältää useita eri vaiheita ja sen pituus vaihtelee tapauksesta riippuen. Rikosprosessin vaiheita olemme työssämme tutkineet aina esitutkinnasta tuomion täytäntöönpanoon, joka ei tässä tapauksessa tarkoita rangaistuksen täytäntöönpanoa, vaan asianomistajan hyväksi tuomittuja vahingonkorvauksia. Tutkimme myös, kuinka asianomistaja voi saada korvauksen hänelle aiheutuneista rikosvahingoista, mikäli vastaaja on maksukyvytön, eikä häneltä henkilökohtaisesti ole saatavissa korvauksia edes oikeudellisen perinnän myötä.
Rikosprosessi aiheuttaa myös asianomistajalleen taloudellista haittaa kuten asiantuntijalausuntojen hankinta sekä avustajan käyttämisestä aiheutuneet kulut. Prosessin aiheuttamat kustannukset voivat kasvaa hyvinkin suuriksi, joista ensisijaisesti asianomistaja joutuu vastaamaan, vaikka ne myöhemmin oikeudenkäynnissä tuomittaisiinkin vastaajan korvattavaksi. Tämän vuoksi olennainen osa työstä muodostuu oikeusturvavakuutuksien ja valtion varoin kustannettavan oikeusavun tutkimisesta. Oikeusavun osalta tutkimuskysymyksiä heräsi suorittamiemme harjoittelujen myötä, joista osa liittyikin nimenomaan opinnäytetyömme aiheeseen.