Kulttuuripalveluiden tuottaminen yhteistyöllä : Liedon kulttuuritoimijoiden moniammatilliset mahdollisuudet
Eteläpelto, Arttu (2018)
Eteläpelto, Arttu
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805066680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805066680
Tiivistelmä
Muutokset sote- ja maakuntauudistuksen sekä kuntaliitosten myötä vaikuttavat kuntien kulttuuripalveluihin sekä kulttuurin asemaan kunnissa. Resurssit ovat kunnissa myös rajalliset. Tällä työllä etsitään käytännön toimintatapoja sekä -malleja siihen, miten tuottaa kulttuuripalveluja pienessä kunnassa paremmin ja aidolla kumppanuudella eri toimijoiden kanssa. Työn tilaajana on Liedon kunnan sivistyspalvelut.
Liedossa kulttuuritoimen lisäksi muita mahdollisia toimijoita ovat esimerkiksi kunnan muut yksiköt ja osastot, vapaan kulttuurisektorin toimijat, taiteilijat, seurakunta ja yritykset. Tässä työssä varsinaisena kehittämiskohteena on Liedon yleinen kulttuuritoimi, eivät kirjasto, liikuntatoimi, nuorisotyö, kansalaisopisto, museot ym. jotka toimivat toki keskeisinä yhteistyökumppaneina. Työn tavoitteena on kehittää kulttuurialaa Liedon kunnassa paikallisesti.
Työn tietoperusta koostuu julkaisuista, jotka liittyvät mm. kunta-alan periaatteisiin ja muutoksiin, kulttuurin hyvin-vointivaikutuksiin ja moniammatillisuuteen. Menetelminä käytettiin benchmarkkausta eli vertailuanalyysiä, haastatteluja sekä työpajoja. Verrokkikunnista on etsitty esimerkkejä toimivista käytännöistä, joita on mahdollista soveltaa Liedossakin. Kehittämisprosessin aikana Liedon kunnassa toteutettiin kolme erilaista työpajaa, joissa kehiteltiin uusia kulttuuripalvelukonsepteja sekä määriteltiin tarpeita ja mahdollisuuksia tuleville vuosille.
Työn keskeisiksi tuloksiksi voidaan todeta, että on olemassa toimivia ja monipuolisia mahdollisuuksia tuottaa kulttuuripalvelut kunnassa onnistuneesti moniammatillisella yhteistyöllä, kunhan löytyy riittävästi tahtotilaa kehittämiseen ja resursointiin.
Tutkimuksessa löydetyistä mahdollisista toimintamalleista nostetaan Liedossa erityisesti esille seuraavat: kirjaston ja kulttuuritoimen integrointi uudeksi toimintayksiköksi, yhteistyön painopisteen siirtäminen kulttuurin tukemiseen palveluiden tuottamiseksi muiden toimijoiden avulla, Lieto-viikon koordinointi yhdistys- tai työryhmäpohjalta, hyvinvointia lisäävän kulttuuriyhteistyön koordinointi sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, kulttuurikasvatussuunnitelman laatiminen koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa, seutukunnalliset yhteiset koulutukset, taiteilijavierailut ja kiertueet sekä oman toimitilan suunnittelu Liedon kulttuuritoimelle. Tulevaisuus näyttää, millaisiin ratkaisuihin Liedossa päädytään.
Työn lopputuloksena voidaan pitää, että Liedon kulttuuritoimen kehittämisen mahdollisuudet on saatu tämän tutkimuksen avulla konkreettisesti näkyviksi. Mikäli Liedossa lähdetään tukemaan ja kehittämään kulttuuritoimea pitkäjänteisesti sekä tarvittavin muutoksin, se varmasti tuo lisää asukasviihtyvyyttä, mitattavia hyvinvointivaikutuksia ja vetovoimatekijöitä kuntaan. Nämä seikat puolestaan säästävät muualta resursseja ja koituvat lopulta kuntalaisten parhaaksi, joiden vuoksi työtä tehdään.
Monet kunnat maassamme kamppailevat samojen ongelmien kanssa, vaikka kulttuuripalveluiden merkitys ja hyvinvointivaikutukset ovat yleisesti tunnistettu ja todettu kansainvälisesti monissa tieteellisissä tutkimuksissa. Työn tuloksia voi hyödyntää kehitettäessä kunnallisia kulttuuripalveluita paremmiksi, tehokkaammiksi ja toimi-vammiksi.
Liedossa kulttuuritoimen lisäksi muita mahdollisia toimijoita ovat esimerkiksi kunnan muut yksiköt ja osastot, vapaan kulttuurisektorin toimijat, taiteilijat, seurakunta ja yritykset. Tässä työssä varsinaisena kehittämiskohteena on Liedon yleinen kulttuuritoimi, eivät kirjasto, liikuntatoimi, nuorisotyö, kansalaisopisto, museot ym. jotka toimivat toki keskeisinä yhteistyökumppaneina. Työn tavoitteena on kehittää kulttuurialaa Liedon kunnassa paikallisesti.
Työn tietoperusta koostuu julkaisuista, jotka liittyvät mm. kunta-alan periaatteisiin ja muutoksiin, kulttuurin hyvin-vointivaikutuksiin ja moniammatillisuuteen. Menetelminä käytettiin benchmarkkausta eli vertailuanalyysiä, haastatteluja sekä työpajoja. Verrokkikunnista on etsitty esimerkkejä toimivista käytännöistä, joita on mahdollista soveltaa Liedossakin. Kehittämisprosessin aikana Liedon kunnassa toteutettiin kolme erilaista työpajaa, joissa kehiteltiin uusia kulttuuripalvelukonsepteja sekä määriteltiin tarpeita ja mahdollisuuksia tuleville vuosille.
Työn keskeisiksi tuloksiksi voidaan todeta, että on olemassa toimivia ja monipuolisia mahdollisuuksia tuottaa kulttuuripalvelut kunnassa onnistuneesti moniammatillisella yhteistyöllä, kunhan löytyy riittävästi tahtotilaa kehittämiseen ja resursointiin.
Tutkimuksessa löydetyistä mahdollisista toimintamalleista nostetaan Liedossa erityisesti esille seuraavat: kirjaston ja kulttuuritoimen integrointi uudeksi toimintayksiköksi, yhteistyön painopisteen siirtäminen kulttuurin tukemiseen palveluiden tuottamiseksi muiden toimijoiden avulla, Lieto-viikon koordinointi yhdistys- tai työryhmäpohjalta, hyvinvointia lisäävän kulttuuriyhteistyön koordinointi sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, kulttuurikasvatussuunnitelman laatiminen koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa, seutukunnalliset yhteiset koulutukset, taiteilijavierailut ja kiertueet sekä oman toimitilan suunnittelu Liedon kulttuuritoimelle. Tulevaisuus näyttää, millaisiin ratkaisuihin Liedossa päädytään.
Työn lopputuloksena voidaan pitää, että Liedon kulttuuritoimen kehittämisen mahdollisuudet on saatu tämän tutkimuksen avulla konkreettisesti näkyviksi. Mikäli Liedossa lähdetään tukemaan ja kehittämään kulttuuritoimea pitkäjänteisesti sekä tarvittavin muutoksin, se varmasti tuo lisää asukasviihtyvyyttä, mitattavia hyvinvointivaikutuksia ja vetovoimatekijöitä kuntaan. Nämä seikat puolestaan säästävät muualta resursseja ja koituvat lopulta kuntalaisten parhaaksi, joiden vuoksi työtä tehdään.
Monet kunnat maassamme kamppailevat samojen ongelmien kanssa, vaikka kulttuuripalveluiden merkitys ja hyvinvointivaikutukset ovat yleisesti tunnistettu ja todettu kansainvälisesti monissa tieteellisissä tutkimuksissa. Työn tuloksia voi hyödyntää kehitettäessä kunnallisia kulttuuripalveluita paremmiksi, tehokkaammiksi ja toimi-vammiksi.