Yhtyeen liiketoiminta musiikkialalla
Saravuoma, Mikko (2018)
Saravuoma, Mikko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805036282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805036282
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihepiiri liittyi musiikkialaan, sopimuksiin sekä yhtiömuotoihin. Tavoitteena oli selvittää yhtyeen toimin-taa musiikkialalla yhtiönä sekä avata musiikkialalla sovittavia sopimuksia. Erityisesti halusin tutkia, että millä tavoin yhtiötoiminta onnistuu musiikkialalla ja mitä haasteita se tuo. Myöskin levytyssopimuksissa solmittavat oikeudet ja velvollisuudet olivat tärkeä aihe tässä työssä.
Opinnäytetyön teorialuvut tukivat työn viimeistä lukua, jossa kävin läpi yleisiä asioita yhtyeen toimintaa musiikkialalla yhtiömuodossa. Näissä teorialuvuissa käydään läpi eri yhtiömuotoja, joita Suomen laki tuntee. Luvun pääpainopiste on kuitenkin osakeyhtiössä ja siihen liittyvässä lainsäädännössä. Kolmas luku käsittelee yleisesti sopimusoikeutta, sopimusten syntymistä sekä niiden sitovuutta. Luvussa tuotiin esille myös musiikkialan sopimuksia, kuten keikkaso-pimukset.
Neljännen ja viidennen luvun pääaiheena olivat tekijänoikeudet, jotka olivat toinen tutkimuskohteeni. Neljännessä luvussa käydään läpi tekijänoikeuslakia, kuinka tekijänoikeudet syntyvät, kenelle ne kuuluvat sekä niiden rajoituksia musiikkialaan nojautuen sekä viidennessä luvussa musiikkialansopimuksista. Tutkimukseni keskittyi pääasiallisesti taiteilijasopimuksiin, eli niihin sopimuksiin, joissa levy-yhtiö kustantaa kaikki levyn/singlen tekemiseen liittyvät kus-tannukset. Tässä luvussa kävin pääpiirteittäin levytyssopimusten sopimusosa-alueet. Levytyssopimukset ovat salas-sapidettäviä tietoja, joten niitä ei voi käyttää esimerkkinä. Tämän aihepiirin tuloksina ovat levytyssopimusten luovu-tettavat taiteilijanoikeudet sekä niiden kesto. Nämä kaksi asiaa voivat olla sopimuksissa kirjattu epämääräisellä taval-la, joten näissä tulee olla tarkkana.
Kuudennessa luvussa tutkin toista tärkeintä tutkimuskohdetta, eli kuinka käytännössä bändi toimii yhtiönä musiik-kialalla. Tässä luvussa kävin läpi esimerkiksi sitä, millä tavalla bändiyhtiö saisi tehtyä verovähennyksiä, esiintyvän taiteilijan kun ei tarvitse maksaa esiintymisistään arvonlisäveroa. Luvun muita tärkeitä asioita olivat myös ne, että kuinka yhtiö voi saada tuloja osakkaan tekemistä kappaleista sekä millä tavalla omistajat voivat saada tuloja yhtiöl-tään.
Seitsemännessä, viimeisessä luvussa, kävin läpi lyhyesti laskutuspalveluiden käyttämistä musiikkialalla. Laskutuspal-veluiden käyttämisessä on omat hyvät puolensa, kuten laskutuksen helppous. Toisaalta se ei anna oikeutta tehdä esimerkiksi tulonhankkimisvähennyksiä verotuksessa.
Yhtyeen liiketoiminta musiikkialalla yhtiönä on haastavaa, mikäli sen tarkoituksena on elättää itsensä. Harva yhtye saa elantonsa pelkästään musiikilla, joten moni yhtye harjoittaa muutakin liiketoimintaa musiikin ohella. Yhtiön perus-taminen ja pyörittäminen vaatii tietoa, taitoa sekä rahaa, joten toiminnalle on oltava liiketaloudellinen peruste.
Opinnäytetyön teorialuvut tukivat työn viimeistä lukua, jossa kävin läpi yleisiä asioita yhtyeen toimintaa musiikkialalla yhtiömuodossa. Näissä teorialuvuissa käydään läpi eri yhtiömuotoja, joita Suomen laki tuntee. Luvun pääpainopiste on kuitenkin osakeyhtiössä ja siihen liittyvässä lainsäädännössä. Kolmas luku käsittelee yleisesti sopimusoikeutta, sopimusten syntymistä sekä niiden sitovuutta. Luvussa tuotiin esille myös musiikkialan sopimuksia, kuten keikkaso-pimukset.
Neljännen ja viidennen luvun pääaiheena olivat tekijänoikeudet, jotka olivat toinen tutkimuskohteeni. Neljännessä luvussa käydään läpi tekijänoikeuslakia, kuinka tekijänoikeudet syntyvät, kenelle ne kuuluvat sekä niiden rajoituksia musiikkialaan nojautuen sekä viidennessä luvussa musiikkialansopimuksista. Tutkimukseni keskittyi pääasiallisesti taiteilijasopimuksiin, eli niihin sopimuksiin, joissa levy-yhtiö kustantaa kaikki levyn/singlen tekemiseen liittyvät kus-tannukset. Tässä luvussa kävin pääpiirteittäin levytyssopimusten sopimusosa-alueet. Levytyssopimukset ovat salas-sapidettäviä tietoja, joten niitä ei voi käyttää esimerkkinä. Tämän aihepiirin tuloksina ovat levytyssopimusten luovu-tettavat taiteilijanoikeudet sekä niiden kesto. Nämä kaksi asiaa voivat olla sopimuksissa kirjattu epämääräisellä taval-la, joten näissä tulee olla tarkkana.
Kuudennessa luvussa tutkin toista tärkeintä tutkimuskohdetta, eli kuinka käytännössä bändi toimii yhtiönä musiik-kialalla. Tässä luvussa kävin läpi esimerkiksi sitä, millä tavalla bändiyhtiö saisi tehtyä verovähennyksiä, esiintyvän taiteilijan kun ei tarvitse maksaa esiintymisistään arvonlisäveroa. Luvun muita tärkeitä asioita olivat myös ne, että kuinka yhtiö voi saada tuloja osakkaan tekemistä kappaleista sekä millä tavalla omistajat voivat saada tuloja yhtiöl-tään.
Seitsemännessä, viimeisessä luvussa, kävin läpi lyhyesti laskutuspalveluiden käyttämistä musiikkialalla. Laskutuspal-veluiden käyttämisessä on omat hyvät puolensa, kuten laskutuksen helppous. Toisaalta se ei anna oikeutta tehdä esimerkiksi tulonhankkimisvähennyksiä verotuksessa.
Yhtyeen liiketoiminta musiikkialalla yhtiönä on haastavaa, mikäli sen tarkoituksena on elättää itsensä. Harva yhtye saa elantonsa pelkästään musiikilla, joten moni yhtye harjoittaa muutakin liiketoimintaa musiikin ohella. Yhtiön perus-taminen ja pyörittäminen vaatii tietoa, taitoa sekä rahaa, joten toiminnalle on oltava liiketaloudellinen peruste.