KOKEMUSPALVELUOHJAUS OSAKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJA : -Espoon kokemuspalveluohjaajakoulutuksen kokeilu
Haatainen, Niina (2018)
Haatainen, Niina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026166
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Haatainen, Niina. Kokemuspalveluohjaus osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja
-Espoon kokemuspalveluohjaajakoulutuksen kokeilu. Kevät 2018, 61 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (YAMK).
Tarkastelen Stop Huumeille Ry:n Fattaluuta -vertaispalveluohjaajakoulutuksen siirtämistä osaksi Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalveluiden sosiaalista kuntoutusta, jossa koulutuksesta käytetään termiä kokemuspalveluohjaus. Kehittämistoiminnan tavoitteena oli kokeilla ja tutkia mitkä tekijät vaikuttavat koulutukseen ja millä tavoin, sekä miten nämä asiat tulisi huomioida seuraavia koulutuksia kehitettäessä. Kehittämistyössä oli toimintatutkimuksellisia ja yhteistutkimuksellisia elementtejä. Kerran viikossa tapahtunut koulutus järjestettiin keväällä 2017 (tammi-toukokuussa). Ajatuksena oli kokeilun kautta löytää uusia tapoja tehdä sosiaalityötä perustoimeentulotuen siirtyessä aikuissosiaalityön vastuulta Kansaneläkelaitokselle.
Aineisto koostui Espoon koulutuksessa ohjaajina toimineiden ammattilaisen (eli minun) ja kokemusasiantuntijan välisestä sähköpostitse käymästä dialogista, koulutuksesta kirjoitetuista päiväkirjamerkinnöistä, koulutuksiin osallistuneiden palautteesta ja yhteisen kehittämispäivän aikana sovelletulla learning cafe -menetelmällä kerätyistä kehittämisideoista. Aineisto on analysoitu teema-analyysiä käyttäen.
Koulutukseen vaikuttavia tekijöitä olivat aika, ilmapiiri, koulutukseen osallistujat, koulutuksen ja ohjaajien välinen yhteistyö, lisäksi myös pieneltä tuntuvilla asioilla oli merkitystä. Vaikka osallistujien taustat olivat moninaiset, suurempi merkitys oli sillä, missä vaiheessa omaa kuntoutumista osallistujat olivat. Aika oli tärkeää paitsi oppimisen, myös osallistujien omien prosessien kannalta. Koulutuksen ohjaajien toimiva yhteistyö edesauttoi koulutuksen onnistumista. Ilmapiiri vaihteli koulutuskertojen sisällä ja välillä. Yhteinen ruokailu koulutuskertojen alussa koettiin tärkeäksi ja kahvitarjoilun puute lienee syytä korjata tulevaisuudessa.
Tuleville koulutuksille olisi varattava riittävästi aikaa sekä koulutuskertojen suunnitteluun, että toteutukseen. Riittävä aika mahdollistaisi paremmin myös jatkuvan kehittämisen ja kokeilujen systemaattisemman tekemisen koulutuskauden aikana. Osallistujien tukemiselle olisi myös varattava aikaa ja toimintatapoja. Ammattilaisen ja kokemusohjaajan välinen yhteistyö on tärkeää ja sopivan työparin muodostamiseen kannattaa panostaa. Osallistujien osallistami-nen jo koulutuksen suunnitteluun voisi olla keino paitsi osallisuuden kokemuksen lisäämiseen, myös pienten merkityksellisten asioiden tunnistamiseen.
Tulevien vuosien sosiaali- ja terveysalan työkentän mullistuksissa kokemus-palveluohjauksen kohtalo vaikuttaa epävarmalta, mutta toisaalta se myös avaa uusia mahdollisuuksia.
Asiasanat: vertaispalveluohjaus, kokemuspalveluohjaus, sosiaali- ja terveys-palvelut, osallisuus, kokeileminen
Haatainen, Niina. Kokemuspalveluohjaus osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja
-Espoon kokemuspalveluohjaajakoulutuksen kokeilu. Kevät 2018, 61 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (YAMK).
Tarkastelen Stop Huumeille Ry:n Fattaluuta -vertaispalveluohjaajakoulutuksen siirtämistä osaksi Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalveluiden sosiaalista kuntoutusta, jossa koulutuksesta käytetään termiä kokemuspalveluohjaus. Kehittämistoiminnan tavoitteena oli kokeilla ja tutkia mitkä tekijät vaikuttavat koulutukseen ja millä tavoin, sekä miten nämä asiat tulisi huomioida seuraavia koulutuksia kehitettäessä. Kehittämistyössä oli toimintatutkimuksellisia ja yhteistutkimuksellisia elementtejä. Kerran viikossa tapahtunut koulutus järjestettiin keväällä 2017 (tammi-toukokuussa). Ajatuksena oli kokeilun kautta löytää uusia tapoja tehdä sosiaalityötä perustoimeentulotuen siirtyessä aikuissosiaalityön vastuulta Kansaneläkelaitokselle.
Aineisto koostui Espoon koulutuksessa ohjaajina toimineiden ammattilaisen (eli minun) ja kokemusasiantuntijan välisestä sähköpostitse käymästä dialogista, koulutuksesta kirjoitetuista päiväkirjamerkinnöistä, koulutuksiin osallistuneiden palautteesta ja yhteisen kehittämispäivän aikana sovelletulla learning cafe -menetelmällä kerätyistä kehittämisideoista. Aineisto on analysoitu teema-analyysiä käyttäen.
Koulutukseen vaikuttavia tekijöitä olivat aika, ilmapiiri, koulutukseen osallistujat, koulutuksen ja ohjaajien välinen yhteistyö, lisäksi myös pieneltä tuntuvilla asioilla oli merkitystä. Vaikka osallistujien taustat olivat moninaiset, suurempi merkitys oli sillä, missä vaiheessa omaa kuntoutumista osallistujat olivat. Aika oli tärkeää paitsi oppimisen, myös osallistujien omien prosessien kannalta. Koulutuksen ohjaajien toimiva yhteistyö edesauttoi koulutuksen onnistumista. Ilmapiiri vaihteli koulutuskertojen sisällä ja välillä. Yhteinen ruokailu koulutuskertojen alussa koettiin tärkeäksi ja kahvitarjoilun puute lienee syytä korjata tulevaisuudessa.
Tuleville koulutuksille olisi varattava riittävästi aikaa sekä koulutuskertojen suunnitteluun, että toteutukseen. Riittävä aika mahdollistaisi paremmin myös jatkuvan kehittämisen ja kokeilujen systemaattisemman tekemisen koulutuskauden aikana. Osallistujien tukemiselle olisi myös varattava aikaa ja toimintatapoja. Ammattilaisen ja kokemusohjaajan välinen yhteistyö on tärkeää ja sopivan työparin muodostamiseen kannattaa panostaa. Osallistujien osallistami-nen jo koulutuksen suunnitteluun voisi olla keino paitsi osallisuuden kokemuksen lisäämiseen, myös pienten merkityksellisten asioiden tunnistamiseen.
Tulevien vuosien sosiaali- ja terveysalan työkentän mullistuksissa kokemus-palveluohjauksen kohtalo vaikuttaa epävarmalta, mutta toisaalta se myös avaa uusia mahdollisuuksia.
Asiasanat: vertaispalveluohjaus, kokemuspalveluohjaus, sosiaali- ja terveys-palvelut, osallisuus, kokeileminen