Neuvola päiväkodissa - Laajan 4-vuotistarkastuksen käytänteitä
Koivula, Sanna; Takala, Susan (2018)
Koivula, Sanna
Takala, Susan
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026147
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tarkastella erilaisia käytänteitä neuvolan ja päiväkodin yhteistyössä toteuttamista laajoista 4-vuotistarkastuksista. Käytänteitä tarkasteltiin Porin perusturvakeskuksen alueella, sekä vertailukehittämiskohteessa Nokialla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille Porin perusturvakeskuksen terveydenhoitajille ja heidän esimiehilleen Porin alueella käytössä olevat käytänteet päiväkodin ja neuvolan yhteistyönä toteuttamista 4-vuotistarkastuksista, sekä muualla Suomessa käytössä olevia hyviä käytänteitä tarkastusta koskien.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Opinnäytetyössä hyödynnettiin myös benchmarking-menetelmää, jossa tarkoituksena on oppia vertaiselta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin ja sähkopostihaastattelulla Porin perusturvan alueen neljältä terveydenhoitajilta, jotka toteuttavat työssään lasten laajoja nelivuotistarkastuksia yhteistyössä päivähoidon kanssa. Lisäksi haastateltiin Nokian lastenneuvolan terveydenhoitajaa, joka myös toteuttaa työssään edellä mainittua käytäntöä. Terveydenhoitajien haastattelut äänitettiin. Litteroitu aineisto analysoitiin sisällönanalyysi-menetelmällä. Opinnäytetyön tulokset johdettiin analysoidusta aineistosta luokittelemalla tulokset ensin ala- ja sitten yläluokkiin. Luokittelun lähtökohtana käytettiin opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä.
Tutkimuksen tuloksissa tarkastellaan Porin perusturvakeskuksen lastenneuvoloiden erilaisia tapoja järjestää lasten laajoja nelivuotistarkastuksia yhdessä päiväkodin kanssa niin kutsutun neuvola päiväkodissa-käytännön avulla. Tulosten mukaan käytännön toteuttamistavat vaihtelivat neuvoloittain. Kehittämisen kohteiksi lukeutuivat haastatteluiden pohjalta muun muassa neuvolatyön jatkuvuuden mahdollistaminen, terveydenhoitajien aikaresurssien käyttö ja tulosten mukaan päiväkodin tilat terveydenhoitajille olivat puutteellisia. Perimmäinen ajatus neuvolan ja päiväkodin yhteistyön lisääntymisestä oli toteutunut käytännön avulla. Käytäntö ei silti ole poistanut sitä ongelmaa, että vanhemmat pystyisivät käymään lasten terveystarkastuksissa sujuvasti työn puitteissa vähemmillä työpoissaoloilla. Tuloksissa kuvataan myös vertailukehittämiskohteen Nokian tapa järjestää laajoja nelivuotistarkastuksia yhteistyössä päiväkodin kanssa. Nokialla yhteistyö neuvolan ja päivähoidon välillä toteutettiin lomakkein. Vertailukehittämiskohteen haastattelun mukaan neuvolassa ja päiväkodissa ollaan pohdittu kuitenkin tiedonsiirron mielekkyyttä, jos lapsesta ei ole mitään huolta.
Haastatteluiden, kirjallisuuden ja tutkimusten aineistojen pohjalta tehtiin myös kooste hyvistä käytänteistä kyseisissä tarkastuksissa. Työn tilaaja ja terveydenhoitajat voivat käyttää yhteenvetoa kehittämisvälineenä moniammatillisissa lasten laajoissa 4-vuotistarkastuksissa. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin Porin perusturvan käytänteitä kyseisessä tarkastuksessa kartoittaa laajemmin, ja hyödyntää benchmarking-menetelmää muissakin vertailukehittämiskohteissa hyvien käytänteiden havaitsemiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Opinnäytetyössä hyödynnettiin myös benchmarking-menetelmää, jossa tarkoituksena on oppia vertaiselta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin ja sähkopostihaastattelulla Porin perusturvan alueen neljältä terveydenhoitajilta, jotka toteuttavat työssään lasten laajoja nelivuotistarkastuksia yhteistyössä päivähoidon kanssa. Lisäksi haastateltiin Nokian lastenneuvolan terveydenhoitajaa, joka myös toteuttaa työssään edellä mainittua käytäntöä. Terveydenhoitajien haastattelut äänitettiin. Litteroitu aineisto analysoitiin sisällönanalyysi-menetelmällä. Opinnäytetyön tulokset johdettiin analysoidusta aineistosta luokittelemalla tulokset ensin ala- ja sitten yläluokkiin. Luokittelun lähtökohtana käytettiin opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä.
Tutkimuksen tuloksissa tarkastellaan Porin perusturvakeskuksen lastenneuvoloiden erilaisia tapoja järjestää lasten laajoja nelivuotistarkastuksia yhdessä päiväkodin kanssa niin kutsutun neuvola päiväkodissa-käytännön avulla. Tulosten mukaan käytännön toteuttamistavat vaihtelivat neuvoloittain. Kehittämisen kohteiksi lukeutuivat haastatteluiden pohjalta muun muassa neuvolatyön jatkuvuuden mahdollistaminen, terveydenhoitajien aikaresurssien käyttö ja tulosten mukaan päiväkodin tilat terveydenhoitajille olivat puutteellisia. Perimmäinen ajatus neuvolan ja päiväkodin yhteistyön lisääntymisestä oli toteutunut käytännön avulla. Käytäntö ei silti ole poistanut sitä ongelmaa, että vanhemmat pystyisivät käymään lasten terveystarkastuksissa sujuvasti työn puitteissa vähemmillä työpoissaoloilla. Tuloksissa kuvataan myös vertailukehittämiskohteen Nokian tapa järjestää laajoja nelivuotistarkastuksia yhteistyössä päiväkodin kanssa. Nokialla yhteistyö neuvolan ja päivähoidon välillä toteutettiin lomakkein. Vertailukehittämiskohteen haastattelun mukaan neuvolassa ja päiväkodissa ollaan pohdittu kuitenkin tiedonsiirron mielekkyyttä, jos lapsesta ei ole mitään huolta.
Haastatteluiden, kirjallisuuden ja tutkimusten aineistojen pohjalta tehtiin myös kooste hyvistä käytänteistä kyseisissä tarkastuksissa. Työn tilaaja ja terveydenhoitajat voivat käyttää yhteenvetoa kehittämisvälineenä moniammatillisissa lasten laajoissa 4-vuotistarkastuksissa. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin Porin perusturvan käytänteitä kyseisessä tarkastuksessa kartoittaa laajemmin, ja hyödyntää benchmarking-menetelmää muissakin vertailukehittämiskohteissa hyvien käytänteiden havaitsemiseksi.