Sillan liikuntasaumalaitteen muuttaminen massasaumaksi
Katajamäki, Sami (2018)
Katajamäki, Sami
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026086
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026086
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä tutkittiin sillan liikuntasaumalaitteen muuttamista massaliikuntasaumaksi. Tavoitteena oli selvittää, millaisiin siltoihin massaliikuntasauma sopii ja mitkä asiat ovat sen toiminnan kannalta tärkeitä. Lisäksi selvitettiin, kuinka massaliikuntasauma täyttää liikuntasaumoille asetetut laatuvaatimukset.
Massaliikuntasauman merkittävin käyttöä rajoittava tekijä on liikemäärä. Thorma-joint-saumalla suurin liikemäärä on 35 millimetriä ja Silent-jointin suurin liikemäärä vaihtelee saumaleveydestä riippuen 50 millimetristä 100 millimetriin. Toiminnan kannalta on tärkeää sauman pohjien tasaisuus ja vaaditun saumapaksuuden täyttyminen.
Liikuntasaumalaitteen korvaamista massaliikuntasaumalla puoltavat sen asennuksen nopeus, helppo korjattavuus ja huoltovapaus. Näiden ominaisuuksien ansioista asennus- ja
korjaustyöt aiheuttavat suhteellisen lyhyitä liikennehaittoja. Toinen tienkäyttäjien näkökulmasta hyvä ominaisuus on massaliikuntasauman hiljaisuus yliajaessa.
Massaliikuntasauman merkittävin käyttöä rajoittava tekijä on liikemäärä. Thorma-joint-saumalla suurin liikemäärä on 35 millimetriä ja Silent-jointin suurin liikemäärä vaihtelee saumaleveydestä riippuen 50 millimetristä 100 millimetriin. Toiminnan kannalta on tärkeää sauman pohjien tasaisuus ja vaaditun saumapaksuuden täyttyminen.
Liikuntasaumalaitteen korvaamista massaliikuntasaumalla puoltavat sen asennuksen nopeus, helppo korjattavuus ja huoltovapaus. Näiden ominaisuuksien ansioista asennus- ja
korjaustyöt aiheuttavat suhteellisen lyhyitä liikennehaittoja. Toinen tienkäyttäjien näkökulmasta hyvä ominaisuus on massaliikuntasauman hiljaisuus yliajaessa.