Viranomaismääräykset ja käytännön hoitotyö oikeuspsykiatrisen potilaan hoidossa
Heikkilä, Maiju; Penttala, Heidi; Laaksonen, Sari (2018)
Heikkilä, Maiju
Penttala, Heidi
Laaksonen, Sari
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026064
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä lait, asetukset ja ohjeistukset ohjaavat oikeuspsykiatrisen potilaan hoitoa ja kuinka näitä kaikkia sovelletaan käytännön hoitotyössä. Lisäksi tutkittiin aiheuttaako ohjeistusten noudattaminen hoitohenkilökunnalle ja lääkäreille eettisiä ristiriitoja.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kellokosken sairaalassa toimivan oikeuspsykiatrisen osaston kanssa, joka kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS/HYKS psykiatria). Opinnäytetyötä varten haastateltiin yhdeksää hoitajaa sekä kolmea lääkäriä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet Kellokoskella oikeuspsykiatrisella osastolla.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua, joka salli haastateltavien kertovan omista kokemuksistaan ilman tiukkaa rajausta. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia, joka mahdollisti tutkitun aineiston laajan, mutta samanaikaisesti tiiviin analysoinnin ja kuvauksen.
Haastatteluissa kävi ilmi, että mielenterveyslain uudistukselle on tarvetta. Laki on väljästi kirjoitettu, mikä mahdollistaa sen tulkitsemisen monella tapaa, myös valvontaviranomaisten toimesta. Tämä näkyy jatkuvasti muuttuvina ohjeina oikeuspsykiatrisen potilaan hoitotyössä ja lisää hoitohenkilökunnan kuormitusta. Tutkimuksessa puhutti myös oikeuspsykiatristen potilaiden itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen koetaan paikoin heikentävän hoidon laatua. Lisääntyvä potilaan oikeuksien kunnioittaminen tahdosta riippumattomassa hoidossa luo tarpeen määritellä uudelleen paitsi hoitohenkilökunnan velvollisuuden, myös oikeuden antaa potilaalle hyvää hoitoa. Tähän voisi vastata oikeuspsykiatrista hoitoa säätelevän lainsäädännön eriyttäminen mielenterveyslaista omaksi lakikokonaisuudekseen.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kellokosken sairaalassa toimivan oikeuspsykiatrisen osaston kanssa, joka kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS/HYKS psykiatria). Opinnäytetyötä varten haastateltiin yhdeksää hoitajaa sekä kolmea lääkäriä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet Kellokoskella oikeuspsykiatrisella osastolla.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua, joka salli haastateltavien kertovan omista kokemuksistaan ilman tiukkaa rajausta. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia, joka mahdollisti tutkitun aineiston laajan, mutta samanaikaisesti tiiviin analysoinnin ja kuvauksen.
Haastatteluissa kävi ilmi, että mielenterveyslain uudistukselle on tarvetta. Laki on väljästi kirjoitettu, mikä mahdollistaa sen tulkitsemisen monella tapaa, myös valvontaviranomaisten toimesta. Tämä näkyy jatkuvasti muuttuvina ohjeina oikeuspsykiatrisen potilaan hoitotyössä ja lisää hoitohenkilökunnan kuormitusta. Tutkimuksessa puhutti myös oikeuspsykiatristen potilaiden itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen koetaan paikoin heikentävän hoidon laatua. Lisääntyvä potilaan oikeuksien kunnioittaminen tahdosta riippumattomassa hoidossa luo tarpeen määritellä uudelleen paitsi hoitohenkilökunnan velvollisuuden, myös oikeuden antaa potilaalle hyvää hoitoa. Tähän voisi vastata oikeuspsykiatrista hoitoa säätelevän lainsäädännön eriyttäminen mielenterveyslaista omaksi lakikokonaisuudekseen.