”Tärkeimpiä oivalluksiani oli se, että minussa ei ole mitään vialla” : Syömishäiriöt, erityisherkkyys ja kohtaaminen mielenterveystyössä
Mäki-Kuutti, Anna-Maria (2018)
Mäki-Kuutti, Anna-Maria
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804305947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804305947
Tiivistelmä
Syömishäiriöön sairastuneet ovat usein persoonallisuudeltaan tavanomaista herkempiä ihmisiä. Tämä voi näkyä esimerkiksi tunne-elämän haavoittuvuutena ja sosiaalisena kuormittumisena, joka on läsnä myös mielenterveystyön kohtaamisissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää erityisherkkyyden ja syömishäiriöiden yhteen kietoutumista kokemustiedon valossa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat vuorovaikutussuhteet mielenterveystyössä. Yhtenä tutkimusongelmana oli tarkastella sairastuneiden kohdatuksi tulemisen kokemuksia. Analysoimalla vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen vaikuttavia tekijöitä tavoitteena oli pohtia myös sitä, miten vuorovaikutusta voisi kehittää vastavuoroisemmaksi.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi transaktiomalli, jonka mukaan yksilö kehittyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Työn tarkempana käsitteellisenä jäsennyksenä toimi rajasysteemin ajatus, joka kuvaa psykiatrisen hoitoympäristön, sairastuneen ja hänen ympäristönsä vastavuoroista vaikutusta toisiinsa.
Tutkimusaineisto kerättiin syömishäiriöön sairastuneilta kokemuskirjoituksina. Aineiston keruu toteutettiin kirjoituskutsuna, johon saatiin yhdeksän vastausta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Opinnäytetyö tuo esiin kokemustietoa sekä syömishäiriöistä että erityisherkkyydestä ja lisää tietoisuutta vuorovaikutukseen vaikuttavista tekijöistä mielenterveystyössä. Työn tulosten perusteella mielenterveyspalveluissa tunnistetaan ja huomioidaan erityisherkkyys vielä heikosti. Erityisherkkien kohtaamista voidaan kuitenkin parantaa yksinkertaisilla tekijöillä vuorovaikutustilanteessa: turvallisuudella, empaattisuudella, validoivuudella ja dialogisuudella, jotka tukevat erityisherkkyyden näkyväksi tulemista.
Työn toimeksiantaja oli Syömishäiriöliitto-SYLI ry, joka toimii valtakunnallisena kokemusasiantuntijana vapaaehtoisen syömishäiriötyön kentällä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää erityisherkkyyden ja syömishäiriöiden yhteen kietoutumista kokemustiedon valossa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat vuorovaikutussuhteet mielenterveystyössä. Yhtenä tutkimusongelmana oli tarkastella sairastuneiden kohdatuksi tulemisen kokemuksia. Analysoimalla vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen vaikuttavia tekijöitä tavoitteena oli pohtia myös sitä, miten vuorovaikutusta voisi kehittää vastavuoroisemmaksi.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi transaktiomalli, jonka mukaan yksilö kehittyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Työn tarkempana käsitteellisenä jäsennyksenä toimi rajasysteemin ajatus, joka kuvaa psykiatrisen hoitoympäristön, sairastuneen ja hänen ympäristönsä vastavuoroista vaikutusta toisiinsa.
Tutkimusaineisto kerättiin syömishäiriöön sairastuneilta kokemuskirjoituksina. Aineiston keruu toteutettiin kirjoituskutsuna, johon saatiin yhdeksän vastausta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Opinnäytetyö tuo esiin kokemustietoa sekä syömishäiriöistä että erityisherkkyydestä ja lisää tietoisuutta vuorovaikutukseen vaikuttavista tekijöistä mielenterveystyössä. Työn tulosten perusteella mielenterveyspalveluissa tunnistetaan ja huomioidaan erityisherkkyys vielä heikosti. Erityisherkkien kohtaamista voidaan kuitenkin parantaa yksinkertaisilla tekijöillä vuorovaikutustilanteessa: turvallisuudella, empaattisuudella, validoivuudella ja dialogisuudella, jotka tukevat erityisherkkyyden näkyväksi tulemista.
Työn toimeksiantaja oli Syömishäiriöliitto-SYLI ry, joka toimii valtakunnallisena kokemusasiantuntijana vapaaehtoisen syömishäiriötyön kentällä.