Ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuva Sipilän hallituskaudella
Parvikoski, Erika (2018)
Parvikoski, Erika
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804295856
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804295856
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, onko ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuvassa tapahtunut muutos Juha Sipilän hallituskaudella vuosina 2015–2017 politiikan toimittajien ja taloustoimittajien mielestä. Lisäksi selvitetään, minkälaista muutosta julkisuuskuvassa on tapahtunut, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet mahdolliseen muutokseen ja minkälaisena toimittajat näkevät ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuvan tarkastelujaksolla.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Metalliliitto, joka fuusioitui 1.1.2018 Teollisuuden ammattiliitto TEAM:n ja Puuliiton kanssa Teollisuusliitoksi. Teollisuusliitossa on yli 220 000 jäsentä, jotka työskentelevät pääasiassa vientiteollisuuden tuotannollisissa tehtävissä.
Tutkimuksen tavoitteena ei ole selvittää ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuvaa kautta aikojen, vaan fokus on vuosissa 2015–2017. Työn tarkoitus ei ole myöskään vertailla ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuvaa työnantajaliittoihin, vaan vertailuna on ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuva ennen Sipilän hallituskautta.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, johon lähetettiin linkki sähköpostilla 321 toimittajalle kesäkuussa 2017. Vastauksia saatiin yhteensä 39, joten vastausprosentti oli 12,1. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on koostettu syksyllä 2016.
Kyselytutkimus toteutettiin osittain strukturoidusti: tietoa kerättiin sekä monivalintakysymyksillä että kysymyksilä, joihin oli mahdollisuus vastata avoimessa kentässä. Tutkimuksesta saatiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti analysoitavaa dataa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuvassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta tarkastelujaksolla. Niinpä ei voida myöskään sanoa, että julkisuuskuva olisi muuttunut merkittävästi huonommaksi tai paremmaksi tarkastelujaksolla.
Merkittävin julkisuuskuvaan vaikuttanut yksittäinen tekijä on ollut Kilpailukykysopimus, joka itsessään on vaikuttanut sekä positiivisesti että negatiivisesti siihen, miten politiikan toimittajat ja taloustoimittajat näkevät ammattiyhdistysliikkeen. Tärkeä yksittäinen löydös oli, että valtaosa toimittajista näkee ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuvan olleen tarkastelujaksolla vanhanaikainen ja staattinen. Näiden mielikuvien muuttamiseksi toimeksiantajalle ehdotetaan johtopäätöksissä mm. selkeämpää viestintää ja uudistavampaa otetta.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Metalliliitto, joka fuusioitui 1.1.2018 Teollisuuden ammattiliitto TEAM:n ja Puuliiton kanssa Teollisuusliitoksi. Teollisuusliitossa on yli 220 000 jäsentä, jotka työskentelevät pääasiassa vientiteollisuuden tuotannollisissa tehtävissä.
Tutkimuksen tavoitteena ei ole selvittää ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuvaa kautta aikojen, vaan fokus on vuosissa 2015–2017. Työn tarkoitus ei ole myöskään vertailla ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuvaa työnantajaliittoihin, vaan vertailuna on ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuva ennen Sipilän hallituskautta.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, johon lähetettiin linkki sähköpostilla 321 toimittajalle kesäkuussa 2017. Vastauksia saatiin yhteensä 39, joten vastausprosentti oli 12,1. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on koostettu syksyllä 2016.
Kyselytutkimus toteutettiin osittain strukturoidusti: tietoa kerättiin sekä monivalintakysymyksillä että kysymyksilä, joihin oli mahdollisuus vastata avoimessa kentässä. Tutkimuksesta saatiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti analysoitavaa dataa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuvassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta tarkastelujaksolla. Niinpä ei voida myöskään sanoa, että julkisuuskuva olisi muuttunut merkittävästi huonommaksi tai paremmaksi tarkastelujaksolla.
Merkittävin julkisuuskuvaan vaikuttanut yksittäinen tekijä on ollut Kilpailukykysopimus, joka itsessään on vaikuttanut sekä positiivisesti että negatiivisesti siihen, miten politiikan toimittajat ja taloustoimittajat näkevät ammattiyhdistysliikkeen. Tärkeä yksittäinen löydös oli, että valtaosa toimittajista näkee ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuvan olleen tarkastelujaksolla vanhanaikainen ja staattinen. Näiden mielikuvien muuttamiseksi toimeksiantajalle ehdotetaan johtopäätöksissä mm. selkeämpää viestintää ja uudistavampaa otetta.