Vajaatäyttöisten EDTA- ja litium-hepariiniputkien sopivuus analyyseihin
Nykänen, Satu (2018)
Nykänen, Satu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804295849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804295849
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, vaikuttaako EDTA- ja litium-hepariiniputkien vajaatäyttöisyys kliinisen kemian analyyseihin. Opinnäytetyön aihe saatiin Päijät-Hämeen laboratorio- ja lääkehuollon keskuksen kliinisen kemian laboratoriolta.
Opinnäytetyö toteutettiin keräämällä verinäytteitä vapaaehtoisilta sairaalan henkilökunnan edustajilta, analysoimalla näytteet ja vertaamalla täysien veriputkien tuloksia 50 %:n ja 25 %:n täyttöasteen veriputkien tuloksiin. Näytteitä kerättiin 30: ltä henkilöltä ja jokaiselta otettiin seitsemän veriputkea. Tutkittavat analyytit olivat kreatiniini, alaniiniaminotransferaasi, alkalinen fosfataasi, bilirubiini, kalium, natrium, tyreotropiini, vapaa tyroksiini, laktaattidehydrogenaasi, kreatiinikinaasi, C-reaktiivinen proteiini, albumiini, amylaasi, glytamyylitransferaasi, punasolujen keskitilavuus, hemoglobiini, valkosolujen kokonaismäärä ja punasolujen kokonaismäärä.
Tulosten tilastollista merkitystä tutkittiin kahden riippuvan otoksen t-testillä ja kliinistä merkitystä laskemalla vajaiden ja täysien putkien tulosten prosenttierot. Näitä tuloksia verrattiin tutkimuksen sallittuihin prosenttieroihin. Saatujen tulosten mukaan kalium ja laktaattidehydrogenaasi antavat epäluotettavan tuloksen vajaasta putkesta analysoitaessa, lisäksi glutamyylitransferaasin tulos on epäluotettava analysoitaessa 25 % täyttöasteen putkesta.
Opinnäytetyö toteutettiin keräämällä verinäytteitä vapaaehtoisilta sairaalan henkilökunnan edustajilta, analysoimalla näytteet ja vertaamalla täysien veriputkien tuloksia 50 %:n ja 25 %:n täyttöasteen veriputkien tuloksiin. Näytteitä kerättiin 30: ltä henkilöltä ja jokaiselta otettiin seitsemän veriputkea. Tutkittavat analyytit olivat kreatiniini, alaniiniaminotransferaasi, alkalinen fosfataasi, bilirubiini, kalium, natrium, tyreotropiini, vapaa tyroksiini, laktaattidehydrogenaasi, kreatiinikinaasi, C-reaktiivinen proteiini, albumiini, amylaasi, glytamyylitransferaasi, punasolujen keskitilavuus, hemoglobiini, valkosolujen kokonaismäärä ja punasolujen kokonaismäärä.
Tulosten tilastollista merkitystä tutkittiin kahden riippuvan otoksen t-testillä ja kliinistä merkitystä laskemalla vajaiden ja täysien putkien tulosten prosenttierot. Näitä tuloksia verrattiin tutkimuksen sallittuihin prosenttieroihin. Saatujen tulosten mukaan kalium ja laktaattidehydrogenaasi antavat epäluotettavan tuloksen vajaasta putkesta analysoitaessa, lisäksi glutamyylitransferaasin tulos on epäluotettava analysoitaessa 25 % täyttöasteen putkesta.