"Osallisuus näkyy ohjaajien ja nuorten välisessä toimivassa yhteistyössä" : Nuorten osallisuus ja sen kehittäminen Vamoksessa
Özbas, Mirka (2018)
Özbas, Mirka
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804285827
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804285827
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä on osallisuus Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelussa ja miten nuorten osallisuutta voisi kehittää. Työn tilaajana oli Helsingin Diakonissalaitos. Työssä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää toteuttamalla survey-kysely kuuden kaupungin ryhmien vamosnuorille. Tämän lisäksi ryhmävalmentajille toteutettiin survey-kysely. Kyselyyn vastasi 55 nuorta ja vastausprosentiksi muodostui 29 %. Ryhmävalmentajista 13 vastasi kyselyyn ja vastausprosentti oli 43 %.
Opinnäytetyön mukaan Vamoksen vahvuutena on nuoren onnistunut vastaanottaminen hänen aloittaessaan toiminnan, sillä 98 % nuorista kertoi kokeneensa, että heidät otettiin hyvin vastaan heidän aloittaessaan Vamoksen. 93 % nuorista kertoi, että he kokevat tulevansa hyväksytyksi omana itse-nään ja 80 % kertoi kokevansa, että heitä arvostetaan. 95 % nuorista kokee, että he pystyvät ilmaisemaan oman mielipiteensä Vamoksessa.
Vastausten perusteella osallisuus Vamoksessa tarkoittaa nuoren kokeman hyvän vastaanoton lisäksi toiminnan määräajattomuutta ja vapaaehtoisuutta, nuoren kohtaamista, motivointia, toimijuuden tukemista sekä nuoren hyväksymistä omana itsenään. Osallisuus on osallistumis- ja vaikuttamismahdolli-suuksia sekä mielipiteiden tasa-arvoa. Työssä nousi vahvasti esiin yhdessä tekeminen sekä nuorten ja valmentajien välinen yhteistyö.
Vaikka nuorilla on opinnäytetyön mukaan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa, kehitettävää löytyy. 100 % valmentajista kertoi, että heidän mielestään nuorten pitäisi olla enemmän mukana toiminnan kehittämisessä. Nuorten ja valmentajien kehitysehdotuksissa nousi esiin avoimuuden lisääminen, jotta nuoret tietäisivät mihin he voivat osallistua. Erityisen kiinnostuneita nuoret olisivat osallistumaan tilojen sisustamiseen sekä toiminnan esittelyihin muille nuorille. Valmentajat toivoivat, että nuoria otettaisiin enemmän mukaan kehittämispäiviin ja muihin yhteisiin ideointihetkiin. Nuoria toivottiin enemmän mu-kaan markkinointiin ja viestintään. Nuorten ääntä haluttaisiin enemmän kuuluviin positiivisessa valossa.
Osallisuus on henkilökohtainen kokemus ja sen mittaaminen on haastavaa. Nuori voi kokea osallisuutta Vamoksessa, vaikka ei osallistuisikaan suunnitteluun ja on mahdollista, että nuori ei koe osal-lisuutta, vaikka osallistuisikin suunnitteluun. On kuitenkin tärkeää, että nuorille annettaisiin mahdollisuuksia osallistua, jotta suunnittelu- ja kehittämistyöstä kiinnostuneet nuoret pääsisivät niihin mukaan.
Osallisuus on teemana ajankohtainen. Osallisuus ymmärretään eri tavoin erilaisissa asiayhteyksissä ja tämän vuoksi osallisuus-käsitteen määrittely on tärkeää. Osallisuuden kokemus vaatii, että yksilö on osa yhteisöä, toimii osana yhteisöä ja kokee olevansa osa yhteisöä.
Käsitteen määrittelystä ja saaduista kehitysehdotuksista on hyötyä sekä Vamos-palveluille, mutta mahdollisesti myös muille nuorisoalan toimijoille, jotka voivat hyödyntää työn rakennetta ja siitä saatuja tietoja omassa palvelussaan. Työn tulosten pohjalta laaditaan Vamoksen valmentajille suunniteltu osallisuus-opas, johon kootaan teoriaa osallisuuteen liittyen sekä käytännön vinkkejä, miten nuoret voisivat olla enemmän mukana toiminnan kehittämisessä.
Opinnäytetyön mukaan Vamoksen vahvuutena on nuoren onnistunut vastaanottaminen hänen aloittaessaan toiminnan, sillä 98 % nuorista kertoi kokeneensa, että heidät otettiin hyvin vastaan heidän aloittaessaan Vamoksen. 93 % nuorista kertoi, että he kokevat tulevansa hyväksytyksi omana itse-nään ja 80 % kertoi kokevansa, että heitä arvostetaan. 95 % nuorista kokee, että he pystyvät ilmaisemaan oman mielipiteensä Vamoksessa.
Vastausten perusteella osallisuus Vamoksessa tarkoittaa nuoren kokeman hyvän vastaanoton lisäksi toiminnan määräajattomuutta ja vapaaehtoisuutta, nuoren kohtaamista, motivointia, toimijuuden tukemista sekä nuoren hyväksymistä omana itsenään. Osallisuus on osallistumis- ja vaikuttamismahdolli-suuksia sekä mielipiteiden tasa-arvoa. Työssä nousi vahvasti esiin yhdessä tekeminen sekä nuorten ja valmentajien välinen yhteistyö.
Vaikka nuorilla on opinnäytetyön mukaan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa, kehitettävää löytyy. 100 % valmentajista kertoi, että heidän mielestään nuorten pitäisi olla enemmän mukana toiminnan kehittämisessä. Nuorten ja valmentajien kehitysehdotuksissa nousi esiin avoimuuden lisääminen, jotta nuoret tietäisivät mihin he voivat osallistua. Erityisen kiinnostuneita nuoret olisivat osallistumaan tilojen sisustamiseen sekä toiminnan esittelyihin muille nuorille. Valmentajat toivoivat, että nuoria otettaisiin enemmän mukaan kehittämispäiviin ja muihin yhteisiin ideointihetkiin. Nuoria toivottiin enemmän mu-kaan markkinointiin ja viestintään. Nuorten ääntä haluttaisiin enemmän kuuluviin positiivisessa valossa.
Osallisuus on henkilökohtainen kokemus ja sen mittaaminen on haastavaa. Nuori voi kokea osallisuutta Vamoksessa, vaikka ei osallistuisikaan suunnitteluun ja on mahdollista, että nuori ei koe osal-lisuutta, vaikka osallistuisikin suunnitteluun. On kuitenkin tärkeää, että nuorille annettaisiin mahdollisuuksia osallistua, jotta suunnittelu- ja kehittämistyöstä kiinnostuneet nuoret pääsisivät niihin mukaan.
Osallisuus on teemana ajankohtainen. Osallisuus ymmärretään eri tavoin erilaisissa asiayhteyksissä ja tämän vuoksi osallisuus-käsitteen määrittely on tärkeää. Osallisuuden kokemus vaatii, että yksilö on osa yhteisöä, toimii osana yhteisöä ja kokee olevansa osa yhteisöä.
Käsitteen määrittelystä ja saaduista kehitysehdotuksista on hyötyä sekä Vamos-palveluille, mutta mahdollisesti myös muille nuorisoalan toimijoille, jotka voivat hyödyntää työn rakennetta ja siitä saatuja tietoja omassa palvelussaan. Työn tulosten pohjalta laaditaan Vamoksen valmentajille suunniteltu osallisuus-opas, johon kootaan teoriaa osallisuuteen liittyen sekä käytännön vinkkejä, miten nuoret voisivat olla enemmän mukana toiminnan kehittämisessä.