Ryhmädynamiikan ymmärtäminen johtamisen työkaluna
Kekolahti, Anna-Kaisa (2018)
Kekolahti, Anna-Kaisa
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804285823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804285823
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mitkä ovat asioita jotka vaikuttavat ryhmädynamiikkaan ja sen toimivuuteen: miten kaveri- ja rakkaussuhteet sekä työntekijöiden vaihtuvuus ja liikkeiden yhdistäminen vaikuttavat siihen. Tarkoitus oli tutkia myös erilaisten työsopimuksien mahdollista vaikutusta ryhmädynamiikkaan. Opinnäytetyöhön on valittu case-yritys, joka työllistää ympäri Suomen tavoitteellista myyntityötä tekeviä myyjiä. Tutkimuksella on tarkoitus saada esimiehille ja etenkin uusille esimiehille lisää ymmärrystä ryhmän käyttäytymisestä sekä siihen vaikuttavista asioista ja tarjota heidän johtamiseen lisää työkaluja.
Työn teoriataustana on käytetty useita eri lähteitä koskien ryhmädynamiikkaa, esimiestyötä, tiimien toimivuutta, kaveri- ja rakkaussuhteita sekä kirjoittajan osittain omia henkilökohtaisia kokemuksia koskien esimiestyötä tavoitteellisessa myyntityössä. Työn empiirinen osa tehtiin kyselylomakkeena keväällä 2018 ja se suunnattiin case-yrityksen yhden maantieteellisen alueen esimiehille.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että esimiehet olivat huomanneet omassa työryhmässään ryhmän eri muodostusvaiheita. Nämä vaiheet koettiin ryhmästä riippuen positiivisena tai negatiivisena vaikutuksena ryhmädynamiikkaan. Lisäksi kävi ilmi, että muutosvaiheissa esimiehen tuki ja läsnäolo koettiin tärkeäksi. Kaverisuhteilla oli yleensä positiivinen vaikutus ryhmään, mutta joskus ne koettiin myös uhkana mahdollisten kuppikuntien syntymisenä. Rakkaussuhteista ei saatu vastauksia. Työntekijöiden vaihtuvuus nähtiin positiivisena asiana sen tuodessa uusia ja erilaisia näkökulmia kenties jo rutinoituneeseen työryhmään. Jos vaihtuvuutta oli liikaa, se nähtiin ryhmän taantumisena takaisin ryhmän muodostusvaiheeseen. Erään esimiehen mukaan vaihtuvuus vaikutti eniten ryhmää vaihtavaan henkilöön ja hänen sopeutumiseensa uudessa ryhmässä. Näissä tilanteissa esimiehen rooli koettiin tärkeäksi.
Tämän opinnäytetyön tietoperustaa ja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää uudelle vasta asiantuntijasta esimieheksi nousseelle henkilölle perehdyttämispakettina, varsinkin jos hänellä ei ole työhön soveltuvaa koulutustaustaa. Hän tulee ymmärtämään paremmin ryhmädynamiikkaa ja saamaan käsityksen siihen vaikuttavista asioista. Lisäksi hänen työnsä esimiehenä helpottuu ymmärryksen myötä. Haastateltavien esimiesten vastauksista uusi esimies voi ottaa opiksi sekä hyödyntää tietoja tulevaisuudessa omassa työssään. Koska opinnäytetyöni on kirjoitettu esimiehen näkökulmasta ja tämän vuoksi ryhmädynamiikkaa on myös tutkittu samasta näkökulmasta, joten jatkoa ajatellen voisi olla syytä tutkia miten ryhmädynamiikka vaikuttaa johtamiseen case-yrityksessä?
Työn teoriataustana on käytetty useita eri lähteitä koskien ryhmädynamiikkaa, esimiestyötä, tiimien toimivuutta, kaveri- ja rakkaussuhteita sekä kirjoittajan osittain omia henkilökohtaisia kokemuksia koskien esimiestyötä tavoitteellisessa myyntityössä. Työn empiirinen osa tehtiin kyselylomakkeena keväällä 2018 ja se suunnattiin case-yrityksen yhden maantieteellisen alueen esimiehille.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että esimiehet olivat huomanneet omassa työryhmässään ryhmän eri muodostusvaiheita. Nämä vaiheet koettiin ryhmästä riippuen positiivisena tai negatiivisena vaikutuksena ryhmädynamiikkaan. Lisäksi kävi ilmi, että muutosvaiheissa esimiehen tuki ja läsnäolo koettiin tärkeäksi. Kaverisuhteilla oli yleensä positiivinen vaikutus ryhmään, mutta joskus ne koettiin myös uhkana mahdollisten kuppikuntien syntymisenä. Rakkaussuhteista ei saatu vastauksia. Työntekijöiden vaihtuvuus nähtiin positiivisena asiana sen tuodessa uusia ja erilaisia näkökulmia kenties jo rutinoituneeseen työryhmään. Jos vaihtuvuutta oli liikaa, se nähtiin ryhmän taantumisena takaisin ryhmän muodostusvaiheeseen. Erään esimiehen mukaan vaihtuvuus vaikutti eniten ryhmää vaihtavaan henkilöön ja hänen sopeutumiseensa uudessa ryhmässä. Näissä tilanteissa esimiehen rooli koettiin tärkeäksi.
Tämän opinnäytetyön tietoperustaa ja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää uudelle vasta asiantuntijasta esimieheksi nousseelle henkilölle perehdyttämispakettina, varsinkin jos hänellä ei ole työhön soveltuvaa koulutustaustaa. Hän tulee ymmärtämään paremmin ryhmädynamiikkaa ja saamaan käsityksen siihen vaikuttavista asioista. Lisäksi hänen työnsä esimiehenä helpottuu ymmärryksen myötä. Haastateltavien esimiesten vastauksista uusi esimies voi ottaa opiksi sekä hyödyntää tietoja tulevaisuudessa omassa työssään. Koska opinnäytetyöni on kirjoitettu esimiehen näkökulmasta ja tämän vuoksi ryhmädynamiikkaa on myös tutkittu samasta näkökulmasta, joten jatkoa ajatellen voisi olla syytä tutkia miten ryhmädynamiikka vaikuttaa johtamiseen case-yrityksessä?