Ryhmäyttämisen merkitys opintoihin sitoutumisessa : Case: Maahanmuuttajaopiskelijaryhmän ryhmäyttäminen
Hämäläinen, Johanna; Hoikkala, Julia (2018)
Hämäläinen, Johanna
Hoikkala, Julia
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275778
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda ymmärrystä siitä, mikä merkitys ryhmäyttämisellä on opintoihin sitoutumisessa. Tutkimuskysymyksinä työssä olivat: Millainen merkitys ryhmäyttämisellä on opintoihin sitoutumisessa? Millä tavoilla ryhmäyttäminen vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen? Aihetta tutkittiin case-tutkimuksen avulla, jossa toteutettiin ryhmäyttämiseen suunnattuja aktiviteetteja maahanmuuttajaopiskelijaryhmälle ja kartoitettiin prosessin vaikutusta opiskelijoiden opintoihin sitoutumisessa. Maahanmuuttajat opiskelivat Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa siirtymävaiheen koulutusmallissa, joka alkoi Oulun ammattikorkeakoulussa syksyllä 2017. Case-tutkimuksen tuotoksena syntyi monikulttuuristen ryhmien ryhmäyttämiseen suunnattu ryhmäyttämisohje.
Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa ryhmäyttämisen tärkeydestä kaikenlaisten ryhmien sitouttamisessa ja tuoda siirtymävaiheen koulutusmallin opettajille laajempaa ymmärrystä ryhmäyttämisen tärkeydestä opintoihin sitoutumisessa. Tutkimuksen aikana laaditun ryhmäyttämisohjeen ja tuotetun tutkimustiedon haluttiin toimivan kehikkona ja työkaluna opiskelijoiden sitoutumisen vahventamisessa tulevaisuuden samankaltaisissa hankkeissa sekä muissa ympäristöissä, joissa toimii monikulttuurisia henkilöitä. Tutkimustieto on hyödynnettävissä myös työelämässä, etenkin esimiesasemissa toimivien henkilöiden keskuudessa.
Tietoperusta koottiin hyödyntämällä kirjallisuutta, internetlähteitä sekä erilaisia teoriamalleja. Pääasialliset teoriat pohjautuivat sitoutumisen ja ryhmäyttämisen teemoihin. Case-osuuden suunnittelussa huomioitiin tutkittavan ryhmän kulttuuritaustat ja ryhmän elinkaaren eri vaiheet. Työ toteutettiin yhdistelemällä laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teettämällä tutkittavalle ryhmälle ja ryhmän ohjaajille kyselyt sekä havainnoimalla ryhmää toiminnallisen osuuden aikana. Tutkimuksen tueksi kerättiin opiskelijoiden läsnäoloja.
Työn päätulokseksi muodostui se, että ryhmäyttämisen merkitys tunnistettiin opiskelijaryhmässä. Ryhmäyttäminen onnistui kokonaisuutena, sillä siitä pidettiin ja sen koettiin helpottaneen tutustumista ja tiimityötä ryhmässä. Johtopäätökseksi saatiin tutkimuksessa se, että ryhmäyttämisellä pystyttiin sitouttamaan opiskelijoita opintoihinsa yhteenkuuluvuutta rakentamalla. Johtopäätöstä tuki läsnäoloprosenttien pohjalta tehty havainto siitä, että ryhmäyttämisen ollessa aktiivista, opiskelijoiden sitoutuminen opintoihinsa oli korkeampaa. Jatkotoimenpiteenä aihetta voitaisiin tutkia kontrolliryhmän avulla, jonka avulla aiheesta saataisiin tarkempaa tietoa.
Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa ryhmäyttämisen tärkeydestä kaikenlaisten ryhmien sitouttamisessa ja tuoda siirtymävaiheen koulutusmallin opettajille laajempaa ymmärrystä ryhmäyttämisen tärkeydestä opintoihin sitoutumisessa. Tutkimuksen aikana laaditun ryhmäyttämisohjeen ja tuotetun tutkimustiedon haluttiin toimivan kehikkona ja työkaluna opiskelijoiden sitoutumisen vahventamisessa tulevaisuuden samankaltaisissa hankkeissa sekä muissa ympäristöissä, joissa toimii monikulttuurisia henkilöitä. Tutkimustieto on hyödynnettävissä myös työelämässä, etenkin esimiesasemissa toimivien henkilöiden keskuudessa.
Tietoperusta koottiin hyödyntämällä kirjallisuutta, internetlähteitä sekä erilaisia teoriamalleja. Pääasialliset teoriat pohjautuivat sitoutumisen ja ryhmäyttämisen teemoihin. Case-osuuden suunnittelussa huomioitiin tutkittavan ryhmän kulttuuritaustat ja ryhmän elinkaaren eri vaiheet. Työ toteutettiin yhdistelemällä laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teettämällä tutkittavalle ryhmälle ja ryhmän ohjaajille kyselyt sekä havainnoimalla ryhmää toiminnallisen osuuden aikana. Tutkimuksen tueksi kerättiin opiskelijoiden läsnäoloja.
Työn päätulokseksi muodostui se, että ryhmäyttämisen merkitys tunnistettiin opiskelijaryhmässä. Ryhmäyttäminen onnistui kokonaisuutena, sillä siitä pidettiin ja sen koettiin helpottaneen tutustumista ja tiimityötä ryhmässä. Johtopäätökseksi saatiin tutkimuksessa se, että ryhmäyttämisellä pystyttiin sitouttamaan opiskelijoita opintoihinsa yhteenkuuluvuutta rakentamalla. Johtopäätöstä tuki läsnäoloprosenttien pohjalta tehty havainto siitä, että ryhmäyttämisen ollessa aktiivista, opiskelijoiden sitoutuminen opintoihinsa oli korkeampaa. Jatkotoimenpiteenä aihetta voitaisiin tutkia kontrolliryhmän avulla, jonka avulla aiheesta saataisiin tarkempaa tietoa.