Rautatiehankkeen loppudokumentoinnin kehittämis- ja selvitystyö
Niemelä, Aleksi (2018)
Niemelä, Aleksi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275756
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275756
Tiivistelmä
Liikenneviraston ja VR Track Oy:n tilauksesta laadittiin opinnäytetyö, jossa tarkasteltiin Liikenneviraston loppudokumenteissa vaatimia toteumapiirustuksia ja -mallia. Toteumapiirustukset ja -malli kertovat kuinka rakenne on tehty ja todennetaan tehtyä laatua. Tällä hetkellä toteumapiirustusten laadintaohjeistus on hajonnut useaan eri dokumenttiin, jotka on laadittu vastaamaan aikansa vaatimuksia. Hajanaisen tiedon takia tarvittava tieto ei saavuta käyttäjää vaan toteumapiirustukset ovat hyvin pitkälti tekijänsä näköisiä eivätkä välttämättä palvele jatkokäyttäjää tai laadunvarmistusta. Toteumamallintamista ohjeistavat Yleiset inframallivaatimukset, jotka ovat rautatiehankkeen kannalta liian yleisellä tasolla. Tämän takia laadukasta mallintamista on vaikea tehdä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä toteumapiirustuksiin ja -malliin liittyvää tietoa monesta lähteestä yhteen julkaisuun ja näin helpottaa sekä yhtenäistää dokumenttien tekoa.
Työ sisältää kirjallisuuskatsauksen, haastatteluja ja empiirisen osan. Kirjallisuuskatsauksessa on käyty läpi loppudokumentointia koskevia julkaisuja ja kerätty niistä toteumapiirustuksia ja -mallia koskevia asioita. Haastatteluissa on kysytty kunnossapitäjältä ja suunnittelijalta, mitä he tarvitsisivat lähtötiedoiksi rakennetusta rakenteesta ja mitä ongelmia on havaittu toimitetuissa toteumatiedoissa. Empiirisessä osassa on kerätty havaintoja Ylivieska-Tuomioja -radan perusparantamisen, Oriveden ja Sisätön liikennepaikkojen korjaamisen toteumapiirustusten teosta ja Rantaradan km 175–181 pohjanvahvistusten toteumamallintamisesta. Empiirisen osan toteumapiirustukset ja -malli on tehty vuosien 2016–2017 aikana.
Työssä havaittiin, että työmaalta toimitetaan usein pdf-muodossa olevia kuvia ja taulukoita, jotka ovat toteumadokumenttien teossa vaikeasti hyödynnettäviä tai lähes käyttökelvottomia. Monisivuisista taulukoista on myös vaikea todentaa laatua. Työmaalta saaduissa piirustuksissa muutokset olivat usein merkitty punakynällä tai pdf-työkalulla tehdyillä viiteviivoilla, jolloin niiden tarkasta sijainnista, koosta tai muodosta ei ollut mitään tietoa. Alkuperäisessä muodossa olevaa mittaustietoa oli harvoin saatavilla. Alkuperäisen mittaustiedon puuttuessa toteutuneesta rakenteesta hukattiin valtavasti tietoa. Toteumatietoa ei aina saatu lähtötiedoksi, jolloin kunnossapidon oli vaikea korjata esimerkiksi ratapengertä tai rumpuja alkuperäistä vastaaviksi. Rakenteet tehtiin tiedon puuttuessa parhaaksi nähdyllä tavalla.
Toteumapiirustusten laadinnasta ja sisällöstä tehtiin opinnäytetyössä esitetty ohjeistus, Yleisissä inframallivaatimuksissa esitettyjä mallivaatimuksia on tarkasteltu rautatiehankkeen näkökulmasta, ja toteumatiedon muodosta, sisällöstä ja käytöstä on kerätty havaintoja. Havainnoista kävi ilmi, että Liikenneviraston arkisto ei pysty ottamaan toteumamallia vielä vastaan, mutta asian korjaamiseksi on käynnissä hanke, toteumatiedossa oli samanlaisia puutteita urakoitsijasta ja hankkeesta riippumatta, ja toteumatietoa ei aina saatu uusien hankkeiden lähtötiedoksi.
Työ sisältää kirjallisuuskatsauksen, haastatteluja ja empiirisen osan. Kirjallisuuskatsauksessa on käyty läpi loppudokumentointia koskevia julkaisuja ja kerätty niistä toteumapiirustuksia ja -mallia koskevia asioita. Haastatteluissa on kysytty kunnossapitäjältä ja suunnittelijalta, mitä he tarvitsisivat lähtötiedoiksi rakennetusta rakenteesta ja mitä ongelmia on havaittu toimitetuissa toteumatiedoissa. Empiirisessä osassa on kerätty havaintoja Ylivieska-Tuomioja -radan perusparantamisen, Oriveden ja Sisätön liikennepaikkojen korjaamisen toteumapiirustusten teosta ja Rantaradan km 175–181 pohjanvahvistusten toteumamallintamisesta. Empiirisen osan toteumapiirustukset ja -malli on tehty vuosien 2016–2017 aikana.
Työssä havaittiin, että työmaalta toimitetaan usein pdf-muodossa olevia kuvia ja taulukoita, jotka ovat toteumadokumenttien teossa vaikeasti hyödynnettäviä tai lähes käyttökelvottomia. Monisivuisista taulukoista on myös vaikea todentaa laatua. Työmaalta saaduissa piirustuksissa muutokset olivat usein merkitty punakynällä tai pdf-työkalulla tehdyillä viiteviivoilla, jolloin niiden tarkasta sijainnista, koosta tai muodosta ei ollut mitään tietoa. Alkuperäisessä muodossa olevaa mittaustietoa oli harvoin saatavilla. Alkuperäisen mittaustiedon puuttuessa toteutuneesta rakenteesta hukattiin valtavasti tietoa. Toteumatietoa ei aina saatu lähtötiedoksi, jolloin kunnossapidon oli vaikea korjata esimerkiksi ratapengertä tai rumpuja alkuperäistä vastaaviksi. Rakenteet tehtiin tiedon puuttuessa parhaaksi nähdyllä tavalla.
Toteumapiirustusten laadinnasta ja sisällöstä tehtiin opinnäytetyössä esitetty ohjeistus, Yleisissä inframallivaatimuksissa esitettyjä mallivaatimuksia on tarkasteltu rautatiehankkeen näkökulmasta, ja toteumatiedon muodosta, sisällöstä ja käytöstä on kerätty havaintoja. Havainnoista kävi ilmi, että Liikenneviraston arkisto ei pysty ottamaan toteumamallia vielä vastaan, mutta asian korjaamiseksi on käynnissä hanke, toteumatiedossa oli samanlaisia puutteita urakoitsijasta ja hankkeesta riippumatta, ja toteumatietoa ei aina saatu uusien hankkeiden lähtötiedoksi.