Vuorovaikutusta vahvistamassa : Sadutus Icehearts-toimintaympäristössä
Rantanen, Hannele; Lähteilä, Villa; Nyéki, Katariina (2018)
Rantanen, Hannele
Lähteilä, Villa
Nyéki, Katariina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275682
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Lähteilä, Villa; Nyéki, Katariina ja Rantanen, Hannele. Vuorovaikutusta vahvis-tamassa. Sadutus Icehearts-toimintaympäristössä. Helsinki, kevät 2018, 68 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosio-nomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sadutusmenetelmän toimivuutta Icehearts-joukkuetoiminnassa. Icehearts on syrjäytymisen ehkäisyyn kehitetty varhaisen puuttumisen toimintamalli, joka tarjoaa pitkäkestoista tukea syrjäytymisvaarassa oleville lapsille. Siinä lapsi saa turvallisen aikuisen tuen eri kasvuvaiheissa 12 vuoden ajan, täysi-ikäisyyteen asti. Icehearts-toimintamallissa kasvattajan työkaluna toimii joukkueurheilu.
Sadutus on ammattilaisten käyttämä työmenetelmä muun muassa osallisuuden lisäämiseksi. Sen avulla voidaan parantaa keskinäistä vuorovaikutusta ja rakentaa luottamuksellinen ihmissuhde kahden ihmisen välille. Sadutus antaa onnistuessaan kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja herkistää samalla kuuntelemaan toista. Se toimii ryhmäytymistä edistävänä työmenetelmänä ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2017. Tutkimukseen osallistui joukkueen kasvattaja sekä kymmenen 7–8-vuotiasta lasta. Aineistonkeruu tehtiin sadutukseen osallistuneelle kasvattajalle tehdyllä strukturoimattomalla haastattelulla, joukkueen lapsille kohdennetulla strukturoidulla ja puolistrukturoidulla lomakehaastattelulla sekä havainnoinnilla. Kasvattajan haastattelusta saatu aineisto analysoitiin käyttämällä kvalitatiivista sisällönanalyysiä aineistolähtöiseen lähestymistapaan pohjautuen. Lasten haastatteluiden aineisto analysoitiin kvantitatiivisella sisällönanalyysillä.
Haastatteluiden ja havainnoinnin perusteella voitiin todeta, että sadutus oli pääsääntöisesti positiivinen kokemus sekä lapsille että kasvattajalle. Sadutus paransi kasvattajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja loi tilaisuuden kahdenkeskisille hetkille. Tämän lisäksi havaittiin, että sadutuksesta voidaan saada toimiva työkalu joukkuetoimintaan, jos sen aloittamisajankohta suunnitellaan tarkasti. Luontevin aika sadutuksen aloittamiselle on joukkueen muodostamisvaihe, jolloin kasvattajalla on enemmän aikaa lasten kahdenkeskiseen kohtaamiseen kuin joukkuetoiminnan jo käynnistyttyä.
Asiasanat: syrjäytyminen, sadutus, osallisuus, vuorovaikutus
Lähteilä, Villa; Nyéki, Katariina ja Rantanen, Hannele. Vuorovaikutusta vahvis-tamassa. Sadutus Icehearts-toimintaympäristössä. Helsinki, kevät 2018, 68 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosio-nomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sadutusmenetelmän toimivuutta Icehearts-joukkuetoiminnassa. Icehearts on syrjäytymisen ehkäisyyn kehitetty varhaisen puuttumisen toimintamalli, joka tarjoaa pitkäkestoista tukea syrjäytymisvaarassa oleville lapsille. Siinä lapsi saa turvallisen aikuisen tuen eri kasvuvaiheissa 12 vuoden ajan, täysi-ikäisyyteen asti. Icehearts-toimintamallissa kasvattajan työkaluna toimii joukkueurheilu.
Sadutus on ammattilaisten käyttämä työmenetelmä muun muassa osallisuuden lisäämiseksi. Sen avulla voidaan parantaa keskinäistä vuorovaikutusta ja rakentaa luottamuksellinen ihmissuhde kahden ihmisen välille. Sadutus antaa onnistuessaan kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja herkistää samalla kuuntelemaan toista. Se toimii ryhmäytymistä edistävänä työmenetelmänä ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2017. Tutkimukseen osallistui joukkueen kasvattaja sekä kymmenen 7–8-vuotiasta lasta. Aineistonkeruu tehtiin sadutukseen osallistuneelle kasvattajalle tehdyllä strukturoimattomalla haastattelulla, joukkueen lapsille kohdennetulla strukturoidulla ja puolistrukturoidulla lomakehaastattelulla sekä havainnoinnilla. Kasvattajan haastattelusta saatu aineisto analysoitiin käyttämällä kvalitatiivista sisällönanalyysiä aineistolähtöiseen lähestymistapaan pohjautuen. Lasten haastatteluiden aineisto analysoitiin kvantitatiivisella sisällönanalyysillä.
Haastatteluiden ja havainnoinnin perusteella voitiin todeta, että sadutus oli pääsääntöisesti positiivinen kokemus sekä lapsille että kasvattajalle. Sadutus paransi kasvattajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja loi tilaisuuden kahdenkeskisille hetkille. Tämän lisäksi havaittiin, että sadutuksesta voidaan saada toimiva työkalu joukkuetoimintaan, jos sen aloittamisajankohta suunnitellaan tarkasti. Luontevin aika sadutuksen aloittamiselle on joukkueen muodostamisvaihe, jolloin kasvattajalla on enemmän aikaa lasten kahdenkeskiseen kohtaamiseen kuin joukkuetoiminnan jo käynnistyttyä.
Asiasanat: syrjäytyminen, sadutus, osallisuus, vuorovaikutus