Digitalisaation vaikutukset verkkorikollisuuteen : Case: Tilausansat
Hietanen, Vesa (2018)
Hietanen, Vesa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804265548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804265548
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka digitalisaatio vaikuttaa verkkorikollisuuteen ja luo sinne mahdollisuuksia rikoksen tekemiselle, esimerkkinä tilausansat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa finanssialan yrityksille ja Keskusrikospoliisin rikostorjuntaan sekä dataa Poliisihallitukselle, jota he voivat käyttää sisäisessä tiedotuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda katsaus tilausansoihin ilmiönä ja antaa tietoa, kuinka kehittää omia järjestelmiä ja prosesseja tilausansoja vastaan.
Tietoperusta rakennettiin digitalisaatiosta, maksamisesta ja maksuvälineistä, lainsäädännöstä sekä rikollisuuden muuttumisesta digitalisaation aikana. Työn näkökulma perustui tapaustutkimus lähestymistapaan, jossa käytettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Opinnäytetyössä tehtiin suunnattu kyselytutkimus alan ammattilaisille, joilla oli kokemusta tilausansoista ja verkkorikollisuudesta. Tärkeimpänä kysymyksenä oli, mikä aiheuttaa tämän tilausansa ilmiön ja kuinka sitä vastaan tulisi taistella. Tutkimuksessa käytettiin aineistoa suoraan poliisin rikostilastoista, oikeusjärjestelmän rangaistustilastoja eri maksuvälinepetoksien kategorioissa sekä maksamiseen ja digitalisaatioon liittyviä tilastoja. Vastaajien ryhmä käsitti yhteensä 73 ihmistä, jotka koostuivat mm. lakimiehistä, syyttäjistä, poliiseista, riskiasiantuntijoista, korttiasiantuntijoista, luottopääliköistä sekä tuoteasiantuntijoista.
Keskeisistä tuloksista kävi selkeästi ilmi, miksi tämä rikosilmiö oli kasvanut räjähdysmäisesti. Rikostorjunnan kehittämisessä poliisille halutaan paremmat työkalut esitutkintaan ja syyllisille rikossyytteet asiakasmanipuloinnista ja harhaanjohtamisesta. Tukea, tiedotusta ja valistusta tulee keskittää ihmisille, joiden digitalisaation taidot eivät ole valtaväestön tasolla.
Johtopäätöksinä esitettiin, että lainsäädäntöön tulisi saada muutoksia. Lainsäädäntöön pitäisi saada selkeä oikeuskäytäntöön perustuva rangaistavuus, jonka jälkeen tilausansoja tarjoavien yrityksien toiminta voitaisiin lopettaa. Viranomais-ja yksityissektorin tulisi miettiä yhteistyömuotoja tehostaakseen rikostorjuntaa. Suurelle osalle viranomaisista ja finanssialan edustajistakin oli epäselvää, minkälaisista rikoksista on kysymys.
Tietoperusta rakennettiin digitalisaatiosta, maksamisesta ja maksuvälineistä, lainsäädännöstä sekä rikollisuuden muuttumisesta digitalisaation aikana. Työn näkökulma perustui tapaustutkimus lähestymistapaan, jossa käytettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Opinnäytetyössä tehtiin suunnattu kyselytutkimus alan ammattilaisille, joilla oli kokemusta tilausansoista ja verkkorikollisuudesta. Tärkeimpänä kysymyksenä oli, mikä aiheuttaa tämän tilausansa ilmiön ja kuinka sitä vastaan tulisi taistella. Tutkimuksessa käytettiin aineistoa suoraan poliisin rikostilastoista, oikeusjärjestelmän rangaistustilastoja eri maksuvälinepetoksien kategorioissa sekä maksamiseen ja digitalisaatioon liittyviä tilastoja. Vastaajien ryhmä käsitti yhteensä 73 ihmistä, jotka koostuivat mm. lakimiehistä, syyttäjistä, poliiseista, riskiasiantuntijoista, korttiasiantuntijoista, luottopääliköistä sekä tuoteasiantuntijoista.
Keskeisistä tuloksista kävi selkeästi ilmi, miksi tämä rikosilmiö oli kasvanut räjähdysmäisesti. Rikostorjunnan kehittämisessä poliisille halutaan paremmat työkalut esitutkintaan ja syyllisille rikossyytteet asiakasmanipuloinnista ja harhaanjohtamisesta. Tukea, tiedotusta ja valistusta tulee keskittää ihmisille, joiden digitalisaation taidot eivät ole valtaväestön tasolla.
Johtopäätöksinä esitettiin, että lainsäädäntöön tulisi saada muutoksia. Lainsäädäntöön pitäisi saada selkeä oikeuskäytäntöön perustuva rangaistavuus, jonka jälkeen tilausansoja tarjoavien yrityksien toiminta voitaisiin lopettaa. Viranomais-ja yksityissektorin tulisi miettiä yhteistyömuotoja tehostaakseen rikostorjuntaa. Suurelle osalle viranomaisista ja finanssialan edustajistakin oli epäselvää, minkälaisista rikoksista on kysymys.