Osallisuuden polulla : lähityöntekijöiden kokemuksia kehitysvammaisten palvelunkäyttäjien osallisuuden tukemisesta
Liukko, Tarja (2018)
Liukko, Tarja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804265521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804265521
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää aikuisten kehitysvammaisten ryhmäkodissa työskentelevien lähityöntekijöiden nykyisiä työskentelytapoja palvelunkäyttäjien osallisuuden mahdollistajina/tukijoina. Tässä opinnäytetyössä osallisuus ymmärretään henkilön mahdollisuudeksi olla mukana päätöksentekoprosessissa sellaisissa asioissa, jotka koskevat häntä itseään. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jonka avulla mahdollistettaisiin kehittämistoimien ja lisäkoulutustarpeen arviointi niin lähityöntekijöille itselleen kuin heidän työnantajalleenkin.
Kehitysvammaisuus on monimuotoinen ilmiö, jota voidaan määritellä useasta eri näkökulmasta. Tähän opinnäytetyöhön kehitysvammaisuuden määrittelyyn otettiin AAIDD:n määritelmä kehitysvammaisuudesta, sillä se on maailmanlaajuisesti käytetty standardi, sekä ICD-10, mikä on Suomessa edelleen käytössä oleva luokitus, jonka perusteella kehitysvammadiagnoosi voidaan antaa. Kehitysvammahuollon historia tuotiin tietoperustaan mukaan, sillä opinnäytetyössä haluttiin saada näkyväksi se asenneilmapiirin muutos, jonka myötä kehitysvammaiset ihmiset ovat saavuttaneet yhdenvertaisen aseman kansalaisina muiden rinnalla. Kehitysvammaisten laitoshuoltoa ollaan purkamassa ja ajankohtainen haaste on saada kaikille laitoksista ja kotoa poismuuttaville kehitysvammaisille omien toiveiden mukaiset, yksilölliset asumisratkaisut. Osallisuuden monimuotoista käsitettä tarkastellaan tietoperustassa eri näkökulmista.
Koska tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena oli ihminen ja hänen toimintansa, toteutettiin se laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Sekä aineiston keruuta, että analysointia ohjasi Harry Shierin osallisuuden polku -teoria.
Tulosten mukaan kehitysvammaisten ryhmäkodissa työskentelevät lähityöntekijät ovat motivoituneita työskentelemään palvelunkäyttäjien osallisuuden lisäämiseksi. Palvelunkäyttäjät nähdään yksilöinä, joilla on oikeus päättää itseensä liittyvistä asioista kykyjensä mukaan. Palvelunkäyttäjät tulevat kuulluiksi, heidän mielipiteitään kysytään ja niitä kunnioitetaan. Erilaiset toiveet pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien rajoissa. Palvelunkäyttäjät osallistuvat kaikkeen itseään koskevaan päätöksentekoon ja he saavat päättää itseään koskevista asioista siinäkin tapauksessa, että päätöksestä mahdollisesti seuraa palvelunkäyttäjän kannalta katsottuna negatiivinen lopputulos. Ainoastaan silloin, jos palvelunkäyttäjä on selkeässä vaarassa tai aiheuttaa vaaraa ympäristölleen, lähityöntekijät puuttuvat tilanteeseen; ottavat päätösvallan itselleen ja rajoittavat häntä. Vallan ja vastuun jakamisella pyritään vahvistamaan palvelunkäyttäjien velvollisuutta ottaa vastuu ja kantamaan seuraukset tekemistään päätöksistä.
Palvelunkäyttäjien osallisuus lisääntyisi, jos lähityöntekijät hallitsisivat paremmin vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä, erityisesti tukiviittomien osaaminen koettiin puutteelliseksi. Asenteiden ja työskentelytapojen koetaan muuttuneen merkittävästi osallisuutta lisäävään suuntaan viimeksi kuluneiden kahden vuoden sisällä, mutta parannettavaa vielä on.
Kehitysvammaisuus on monimuotoinen ilmiö, jota voidaan määritellä useasta eri näkökulmasta. Tähän opinnäytetyöhön kehitysvammaisuuden määrittelyyn otettiin AAIDD:n määritelmä kehitysvammaisuudesta, sillä se on maailmanlaajuisesti käytetty standardi, sekä ICD-10, mikä on Suomessa edelleen käytössä oleva luokitus, jonka perusteella kehitysvammadiagnoosi voidaan antaa. Kehitysvammahuollon historia tuotiin tietoperustaan mukaan, sillä opinnäytetyössä haluttiin saada näkyväksi se asenneilmapiirin muutos, jonka myötä kehitysvammaiset ihmiset ovat saavuttaneet yhdenvertaisen aseman kansalaisina muiden rinnalla. Kehitysvammaisten laitoshuoltoa ollaan purkamassa ja ajankohtainen haaste on saada kaikille laitoksista ja kotoa poismuuttaville kehitysvammaisille omien toiveiden mukaiset, yksilölliset asumisratkaisut. Osallisuuden monimuotoista käsitettä tarkastellaan tietoperustassa eri näkökulmista.
Koska tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena oli ihminen ja hänen toimintansa, toteutettiin se laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Sekä aineiston keruuta, että analysointia ohjasi Harry Shierin osallisuuden polku -teoria.
Tulosten mukaan kehitysvammaisten ryhmäkodissa työskentelevät lähityöntekijät ovat motivoituneita työskentelemään palvelunkäyttäjien osallisuuden lisäämiseksi. Palvelunkäyttäjät nähdään yksilöinä, joilla on oikeus päättää itseensä liittyvistä asioista kykyjensä mukaan. Palvelunkäyttäjät tulevat kuulluiksi, heidän mielipiteitään kysytään ja niitä kunnioitetaan. Erilaiset toiveet pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien rajoissa. Palvelunkäyttäjät osallistuvat kaikkeen itseään koskevaan päätöksentekoon ja he saavat päättää itseään koskevista asioista siinäkin tapauksessa, että päätöksestä mahdollisesti seuraa palvelunkäyttäjän kannalta katsottuna negatiivinen lopputulos. Ainoastaan silloin, jos palvelunkäyttäjä on selkeässä vaarassa tai aiheuttaa vaaraa ympäristölleen, lähityöntekijät puuttuvat tilanteeseen; ottavat päätösvallan itselleen ja rajoittavat häntä. Vallan ja vastuun jakamisella pyritään vahvistamaan palvelunkäyttäjien velvollisuutta ottaa vastuu ja kantamaan seuraukset tekemistään päätöksistä.
Palvelunkäyttäjien osallisuus lisääntyisi, jos lähityöntekijät hallitsisivat paremmin vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä, erityisesti tukiviittomien osaaminen koettiin puutteelliseksi. Asenteiden ja työskentelytapojen koetaan muuttuneen merkittävästi osallisuutta lisäävään suuntaan viimeksi kuluneiden kahden vuoden sisällä, mutta parannettavaa vielä on.