Kuluttajaluotot kotitalouksien hankintojen rahoittajina
Tynjä, Amanda (2018)
Tynjä, Amanda
Lahden ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804255497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804255497
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin lisääntyneen kuluttajaluotonoton syitä, sekä kuluttajaluottojen vaikutuksia suomalaisten kotitalouksien ylivelkaantumiseen. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten kuluttajan ikä ja elämäntilanne vaikuttaa suomalaisten kuluttajien suhtautumista kuluttajaluottoihin, sekä mitkä seikat ovat vaikuttaneet lisääntyneeseen kuluttajaluotonottoon. Luotonantajien lisäksi kuluttajat asioivat yleensä luotonvälittäjien, sekä sivutoimisten luotonvälittäjien kanssa, ja opinnäytetyön toisena tavoitteena oli selvittää, saavatko kuluttajat riittävät tiedot tehdystä kuluttajaluottosopimuksesta. Työllä pyritään tuottamaan tietoa suomalaisille kuluttajille kuluttajaluottojen riskeistä, sekä niiden todellisista kustannuksista, sekä pohtia miten kuluttajaluottojen lainsäädäntöä tulisi muuttaa, jotta suomalaisten ylivelkaantumista pystyttäisiin ehkäisemään.
Työn empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Työssä laadittiin haastattelututkimus eri-ikäisille, ja eri elämäntilanteissa oleville suomalaisille kuluttajille, joiden ennestään tiedettiin käyttäneen erityyppisiä kuluttajaluottoja.
Tutkimustuloksista selvisi, ettei luotonantajan lukuun toimivat sivutoimiset luotonvälittäjät, kuten auto-, huonekalu-, ja elektroniikkakauppiaat ole käyttäneet riittävästi aikaa laaditun kuluttajaluottosopimuksen läpikäymiseen, ja siihen, että kuluttaja olisi saanut riittävän kuvan myönnetystä kuluttajaluotosta ja sen ominaisuuksista. Kuluttajaluottojen valintaan vaikuttaneet mainokset eivät ole olleet Kuluttajansuojalain 7 § mukaisten säädösten mukaisia, sillä niistä ole tullut riittävän selkeästi ilmi lain vaatimat tiedot. Tuloksista selvisi myös, että kuluttajaluottojen käytön yleistymisen syitä on ollut muun muassa työttömyyden lisääntyminen ja täten säästämisen vaikeus, sekä monipuolistuneet maksuvaihtoehdot ja lisääntyneet luotonvälittäjät.
Työn empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Työssä laadittiin haastattelututkimus eri-ikäisille, ja eri elämäntilanteissa oleville suomalaisille kuluttajille, joiden ennestään tiedettiin käyttäneen erityyppisiä kuluttajaluottoja.
Tutkimustuloksista selvisi, ettei luotonantajan lukuun toimivat sivutoimiset luotonvälittäjät, kuten auto-, huonekalu-, ja elektroniikkakauppiaat ole käyttäneet riittävästi aikaa laaditun kuluttajaluottosopimuksen läpikäymiseen, ja siihen, että kuluttaja olisi saanut riittävän kuvan myönnetystä kuluttajaluotosta ja sen ominaisuuksista. Kuluttajaluottojen valintaan vaikuttaneet mainokset eivät ole olleet Kuluttajansuojalain 7 § mukaisten säädösten mukaisia, sillä niistä ole tullut riittävän selkeästi ilmi lain vaatimat tiedot. Tuloksista selvisi myös, että kuluttajaluottojen käytön yleistymisen syitä on ollut muun muassa työttömyyden lisääntyminen ja täten säästämisen vaikeus, sekä monipuolistuneet maksuvaihtoehdot ja lisääntyneet luotonvälittäjät.