Lentohenkilökunnan peruskoulutuksen kehittäminen oppilaspalautteen perusteella : case: Finnair Flight Academy
Kauppinen, Aleksi (2017)
Kauppinen, Aleksi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804255470
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804255470
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa Finnair Flight Academyn lentohenkilökunnan peruskoulutusta oppilaspalautteen avulla. Työssä tutkittiin palautteen teoriaa, jonka pohjalta toimeksiantajalle luotiin palautekysely. Kyselyn avulla kerättiin oppilaspalaute, jonka perusteella annettiin kehitysehdotuksia koulutuksen parantamiseksi. Kysely toteutettiin sähköisellä lomakkeella, joka lähetettiin oppilaille. Toimeksiantajan kanssa tehdyn alkukartoituksen perusteella pääongelmaksi muodostui lentohenkilökunnan peruskoulutuksen kehittäminen oppilaspalautteen perusteella. Pääongelma jaettiin neljään osaongelmaan. Ensimmäisenä haluttiin nostaa loppupalautteen vastausmäärää. Opinnäytteen tekijällä ei ollut käytössään vertailtavaa dataa vanhoista palautekyselyistä, mutta erityisesti avointen vastausten määrään oltiin tyytyväisiä. Toisessa osaongelmassa pohdittiin sitä, miten kerätty data saataisiin relevantimmaksi. Kyselyn avulla pystyttiin luomaan eroja koulutuksen eri osuuksien välille ja nostamaan kehityskohteita. Kolmas osaongelma oli datan analysoinnin tehostaminen. Vaihtamalla arvosanakysymykset monivalintakysymyksiin, saatiin käyttökelpoisempaa dataa ilman, että analysoinnin tehokkuus kärsi. Avointen vastausten analysoinnin tehostamiseen ei löydetty ratkaisua. Neljäntenä kysyttiin, mihin asioihin kiinnitetään huomiota palautteen perusteella. Työn tekijä nosti työn perusteella esiin omia kehitysehdotuksiaan.
Jotta toimiva palautekulttuuri syntyisi, täytyy palautteen dynamiikan olla vahva. Palautteella on oltava merkitystä ja sen on saatava aikaan muutosta, jota ilman palaute on turhaa. Vahvan dynamiikan aikaansaamiseksi on voimanlähteet ja palautevirrat oltava kunnossa. Voimanlähteet antavat palautteelle imua ja työntöä sekä ohjaavat käyttäytymistä. Ne mahdollistavat palautevirrat ja sen kulun. Ei siis riitä, että on tahtoa, vaan palautteen kulku on mahdollistettava. Organisaatiossa syntyy turhautumista, jos sen jäsenillä on halua antaa ja vastaanottaa palautetta, mutta tunne siitä, ettei sille ole keinoja.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että seuraaviin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota: palautevirtojen toimivuus, käytännön harjoittelun tarve, aikataulutus, kokemuksen vaikutus ja ihmisten kohtaaminen sekä opetuksen työkalujen ajantasaisuus ja tarpeellisuus. Toimeksiantajalle annettiin seuraavia ehdotuksia ja työkaluja joita voidaan hyödyntää jatkossa: virtuaalitodellisuus käytännön harjoittelussa, Motorola -palaute, kurssien aikataulujen uudelleenjärjestely, aiemman kokemuksen huomioiminen ja työkalujen päivitys.
Jotta toimiva palautekulttuuri syntyisi, täytyy palautteen dynamiikan olla vahva. Palautteella on oltava merkitystä ja sen on saatava aikaan muutosta, jota ilman palaute on turhaa. Vahvan dynamiikan aikaansaamiseksi on voimanlähteet ja palautevirrat oltava kunnossa. Voimanlähteet antavat palautteelle imua ja työntöä sekä ohjaavat käyttäytymistä. Ne mahdollistavat palautevirrat ja sen kulun. Ei siis riitä, että on tahtoa, vaan palautteen kulku on mahdollistettava. Organisaatiossa syntyy turhautumista, jos sen jäsenillä on halua antaa ja vastaanottaa palautetta, mutta tunne siitä, ettei sille ole keinoja.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että seuraaviin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota: palautevirtojen toimivuus, käytännön harjoittelun tarve, aikataulutus, kokemuksen vaikutus ja ihmisten kohtaaminen sekä opetuksen työkalujen ajantasaisuus ja tarpeellisuus. Toimeksiantajalle annettiin seuraavia ehdotuksia ja työkaluja joita voidaan hyödyntää jatkossa: virtuaalitodellisuus käytännön harjoittelussa, Motorola -palaute, kurssien aikataulujen uudelleenjärjestely, aiemman kokemuksen huomioiminen ja työkalujen päivitys.