Valon ja ulkoilun vaikutus myopian kehitykseen : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Karvinen, Stiina; Numminen, Sofia (2018)
Karvinen, Stiina
Numminen, Sofia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804255421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804255421
Tiivistelmä
Myopian, eli likitaittoisuuden, on arvioitu olevan maailmanlaajuisesti yleisin taittovirhe ja sen esiintyvyys kasvaa vuosi vuodelta. Vuoteen 2050 mennessä likitaittoisuuden arvioidaan koskettavan jopa puolta maailman väestöstä. Myopian jatkuvan lisääntymisen myötä tutkijat ovat ryhtyneet kutsumaan myopiaa epidemiaksi. Tämän seurauksena viime vuosikymmenen aikana on tehty lukuisia tutkimuksia liittyen myopian kehitykseen sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin. Ympäristötekijät on nostettu esille ja tässä katsauksessa selvitetään valittujen tutkimusten perusteella, onko valolla ja ulkoilulla vaikutusta myopian kehitykseen.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Systemaattinen kirjallisuuskatsauson järjestelmällinen, luotettava ja toistettava menetelmä. Kirjallisuutta sekä aiheesta tehtyjä tutkimuksia apuna käyttäen haetaan vastausta tutkimuskysymykseen: “Onko ulkoilulla ja valon määrällä vaikutusta myopian kehittymiseen?” Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. Teoriaosuudessa käsitellään myopiaa sekä valon ja UV-säteilyn vaikutuksia silmään. Systemaattisessa osuudessa valittujen alkuperäistutkimusten perusteella tulokset raportoidaan ja analysoidaan. Lopuksi opinnäytetyön vaiheita sekä jatkotutkimusaiheita pohditaan optometristin näkökulmasta.
Katsaukseen valittiin 13 alkuperäistutkimusta kolmesta eri tietokannasta. Kaikki tutkimukset käsittelivät joko ulkoilun tai valon vaikutusta myopiaan. Kahta tutkimusta lukuun ottamatta, kaikissa tutkimuksissa todettiin valolla sekä myopialla olevan selkeä yhteys. Tutkimuksissa käytettiin apuna erilaisia valoa mittaavia laitteita, autofluoreseiinikuvantamista, aktiivisuusmittareita sekä kyselyitä ja tutkittavien pitämiä päiväkirjoja saadusta ulkoilun määrästä. Tuloksissa lisääntynyt valon määrä sekä ulkoilu yhdistettiin pääosin vähentyneeseen myopian riskiin. Ulkona vietetyn ajan kestolla sekä valon intensiteetillä havaittiin olevan vaikutusta siihen, miten merkittäviä tulokset olivat. Huomattavin tekijä alentuneeseen myopian todennäköisyyteen oli lisääntyneestä valon määrästä johtuva vähentynyt silmän aksiaalinen pituuskasvu.
Alkuperäistutkimusten tulosten perusteella voidaan todeta, että valolla ja ulkoilulla on vaikutusta myopian kehitykseen. Lisätutkimuksia kuitenkin vaaditaan, jotta vaikutusmekanismit ymmärretään paremmin ja niitä voidaan hyödyntää optometristin työssä tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Systemaattinen kirjallisuuskatsauson järjestelmällinen, luotettava ja toistettava menetelmä. Kirjallisuutta sekä aiheesta tehtyjä tutkimuksia apuna käyttäen haetaan vastausta tutkimuskysymykseen: “Onko ulkoilulla ja valon määrällä vaikutusta myopian kehittymiseen?” Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. Teoriaosuudessa käsitellään myopiaa sekä valon ja UV-säteilyn vaikutuksia silmään. Systemaattisessa osuudessa valittujen alkuperäistutkimusten perusteella tulokset raportoidaan ja analysoidaan. Lopuksi opinnäytetyön vaiheita sekä jatkotutkimusaiheita pohditaan optometristin näkökulmasta.
Katsaukseen valittiin 13 alkuperäistutkimusta kolmesta eri tietokannasta. Kaikki tutkimukset käsittelivät joko ulkoilun tai valon vaikutusta myopiaan. Kahta tutkimusta lukuun ottamatta, kaikissa tutkimuksissa todettiin valolla sekä myopialla olevan selkeä yhteys. Tutkimuksissa käytettiin apuna erilaisia valoa mittaavia laitteita, autofluoreseiinikuvantamista, aktiivisuusmittareita sekä kyselyitä ja tutkittavien pitämiä päiväkirjoja saadusta ulkoilun määrästä. Tuloksissa lisääntynyt valon määrä sekä ulkoilu yhdistettiin pääosin vähentyneeseen myopian riskiin. Ulkona vietetyn ajan kestolla sekä valon intensiteetillä havaittiin olevan vaikutusta siihen, miten merkittäviä tulokset olivat. Huomattavin tekijä alentuneeseen myopian todennäköisyyteen oli lisääntyneestä valon määrästä johtuva vähentynyt silmän aksiaalinen pituuskasvu.
Alkuperäistutkimusten tulosten perusteella voidaan todeta, että valolla ja ulkoilulla on vaikutusta myopian kehitykseen. Lisätutkimuksia kuitenkin vaaditaan, jotta vaikutusmekanismit ymmärretään paremmin ja niitä voidaan hyödyntää optometristin työssä tulevaisuudessa.