Nokian KrP:n valmentajien valmennusosaamisen kehittämismalli
Härmä, Jarmo (2018)
Härmä, Jarmo
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804245394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804245394
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli Nokian Kristittyjen Palloilijoiden (Nokian KrP) valmentajien valmennusosaamisen kehittämismallin luominen. Tämä työelämälähtöinen projekti on tehty toimeksiantona Nokian KrP Ry:lle. Nokian KrP:n missiossa ja tavoitteissa on selkeästi linjattu valmennusosaamisen kehittämiseen kohdennettavan voimavaroja, mutta tähän asti käytännön toimiin on päästy valitettavan harvoin – jos ollenkaan. Tavoitteena tässä työssä oli kokeilla ja kehittää Nokian KrP:n valmentajien valmennusosaamisen kehittämiseen tähtäävä malli, jotta jatkossa seuralla olisi valmis esimerkki, miten ja millä tavalla valmentajien osaamista seurassa voitaisiin kehittää. Työn rajaus oli valmennusosaamisen kehittäminen ja valmennusosaamisen kehittämismallin kokeellinen projekti, jossa pilotointiryhmän avulla pyrittiin etsimään toimivia keinoja valmennusosaamisen kehittämiseksi. Tarkoituksena ei ollut niinkään oikeaoppisen valmentamisen tai valmentautumisen löytämisessä ja tutkimisessa vaan seuran tarpeisiin sopivan kehittämismallin luominen.
Käytännön työstönä tässä työelämälähtöisessä opinnäytetyössä käytettiin pilotointiryhmää, joka koostui Nokian KrP:n kuudesta valmentajasta. Ryhmäläiset valittiin yhteistyössä seuran toimihenkilöiden kanssa. Ryhmäläisten valmennusosaamista pyrittiin kehittämään moninaisin keinoin, esimerkiksi Salibandyliiton virallisilla koulutuksilla, ryhmän keskinäisillä teemakokoontumisilla ja oppimispäiväkirjan käytöllä. Myös mentorointi oli tässä työstössä tärkeässä asemassa. Valmentajat arvioivat eri toimenpiteiden sopivuutta ja vaikuttavuutta valmennusosaamiseensa itsearviointimenetelmin.
Tämän opinnäytetyön tuloksena syntyi malli, joka tähtää valmentajien valmennusosaamisen kehittämiseen. Kaikki kuusi valmentajaa arvioi, että tämä työstömalli kehitti heidän valmennusosaamistaan parempaan suuntaan. Pienen otoskoon takia ei voida kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä, mutta tulokset kertovat selkeästi kohderyhmän olleen vakuuttunut tästä työstömallista ja projektista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tällainen työstömalli seuran valmennusosaamisen kehittämiseksi on toimiva, ainakin tähän projektiin valittujen valmentajien kohdalla. Jatkossa tätä mallia on tarkoitus kehittää edelleen paremmaksi ja vastaamaan vielä paremmin alati muuttuvan maailman tarpeisiin. Työn päätteeksi kerätyistä palautteista voidaan tehdä johtopäätös, että tähän työstöön käytetty aika tulisi olla mielellään reilun kuukauden sijasta esimerkiksi kaksi tai kolme kuukautta, jotta projektista ei tule liian nopeatempoinen ja kuormittava sekä ohjaajalle, että ryhmäläisille.
Käytännön työstönä tässä työelämälähtöisessä opinnäytetyössä käytettiin pilotointiryhmää, joka koostui Nokian KrP:n kuudesta valmentajasta. Ryhmäläiset valittiin yhteistyössä seuran toimihenkilöiden kanssa. Ryhmäläisten valmennusosaamista pyrittiin kehittämään moninaisin keinoin, esimerkiksi Salibandyliiton virallisilla koulutuksilla, ryhmän keskinäisillä teemakokoontumisilla ja oppimispäiväkirjan käytöllä. Myös mentorointi oli tässä työstössä tärkeässä asemassa. Valmentajat arvioivat eri toimenpiteiden sopivuutta ja vaikuttavuutta valmennusosaamiseensa itsearviointimenetelmin.
Tämän opinnäytetyön tuloksena syntyi malli, joka tähtää valmentajien valmennusosaamisen kehittämiseen. Kaikki kuusi valmentajaa arvioi, että tämä työstömalli kehitti heidän valmennusosaamistaan parempaan suuntaan. Pienen otoskoon takia ei voida kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä, mutta tulokset kertovat selkeästi kohderyhmän olleen vakuuttunut tästä työstömallista ja projektista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tällainen työstömalli seuran valmennusosaamisen kehittämiseksi on toimiva, ainakin tähän projektiin valittujen valmentajien kohdalla. Jatkossa tätä mallia on tarkoitus kehittää edelleen paremmaksi ja vastaamaan vielä paremmin alati muuttuvan maailman tarpeisiin. Työn päätteeksi kerätyistä palautteista voidaan tehdä johtopäätös, että tähän työstöön käytetty aika tulisi olla mielellään reilun kuukauden sijasta esimerkiksi kaksi tai kolme kuukautta, jotta projektista ei tule liian nopeatempoinen ja kuormittava sekä ohjaajalle, että ryhmäläisille.