Työaika-autonomian käynnistäminen ensihoitokeskuksessa
Välimaa, Markus (2018)
Välimaa, Markus
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804225128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804225128
Tiivistelmä
Kukapa ei haluaisi itse suunnitella työvuorojaan? Autonominen työvuorosuunnittelu on yksi merkittävä työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen vaikuttava tekijä. Se antaa vaikutusmahdollisuuden ja helpottaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista.
Kehittämistehtävän tavoitteena oli käynnistää työaika-autonomia ensihoitokeskuksessa. Tehtävän tarkoituksena oli raportoida työaika-autonomian käynnistämisvaihe yhdellä ensihoitoalueella (EHA4). Kehittämistehtävän aihetta lähestyin työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tehtävän keskiössä on sekä strateginen johtaminen että muutosjohtaminen. Osastonhoitajan työ ensihoitokeskuksessa on suurilta osin etäjohtamista, joten halusin tuoda näkökulmaa esiin myös sen kautta.
Kehittämistehtävässäni on piirteitä kehittävästä työntutkimuksesta. Se on osallistavaa tutkimusta, jossa tutkijat tekevät sitä yhdessä asianomaisen työyhteisön työntekijöiden kanssa. (Engeström 2002, 124.) Työvuorosuunnittelun kehittäminen aloitettiin selvästä tarpeesta, joka nousi henkilöstöltä esiin yksikköpalavereissa. Kehittämistyöni yhtenä menetelmänä käytin benchmarkingia (parhaista käytännöistä oppimisen menetelmä), jonka tuloksia hyödynsin työaika-autonomian käynnistämisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Aineistona oli myös ennen käynnistämisvaihetta ja sen jälkeen käydyt yksikköpalaverit. Lisäksi toteutin kyselyn ennen ja jälkeen muutoksen. Ensimmäinen kysely (N=9) keskittyi ennen muutosta nykyiseen työvuorosuunnitteluun ja toinen kysely (N=15) muutoksen jälkeen työaika-autonomiseen työvuorosuunnitteluun. Kyselyjen avoimet vastaukset analysoin teemoitellen.
Kehittämistyön tuloksena työvuorosuunnitteluprosessi muutettiin lähes kokonaisuudessaan ja uusi toimintamalli jää käyttöön leviten hiljakseen koko ensihoitokeskukseen. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että muutos on positiivinen ja pysyvä. Sillä saattaa olla tulevaisuudessa merkitystä henkilöstön parempaan työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Lisäksi sillä saattaa olla yhtenä tekijänä vaikutusta ensihoitokeskuksen työn imuun. Toimintamallin jatkokehitys rajautuu tämän kehittämistehtävän ulkopuolelle.
Kehittämistehtävän tavoitteena oli käynnistää työaika-autonomia ensihoitokeskuksessa. Tehtävän tarkoituksena oli raportoida työaika-autonomian käynnistämisvaihe yhdellä ensihoitoalueella (EHA4). Kehittämistehtävän aihetta lähestyin työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tehtävän keskiössä on sekä strateginen johtaminen että muutosjohtaminen. Osastonhoitajan työ ensihoitokeskuksessa on suurilta osin etäjohtamista, joten halusin tuoda näkökulmaa esiin myös sen kautta.
Kehittämistehtävässäni on piirteitä kehittävästä työntutkimuksesta. Se on osallistavaa tutkimusta, jossa tutkijat tekevät sitä yhdessä asianomaisen työyhteisön työntekijöiden kanssa. (Engeström 2002, 124.) Työvuorosuunnittelun kehittäminen aloitettiin selvästä tarpeesta, joka nousi henkilöstöltä esiin yksikköpalavereissa. Kehittämistyöni yhtenä menetelmänä käytin benchmarkingia (parhaista käytännöistä oppimisen menetelmä), jonka tuloksia hyödynsin työaika-autonomian käynnistämisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Aineistona oli myös ennen käynnistämisvaihetta ja sen jälkeen käydyt yksikköpalaverit. Lisäksi toteutin kyselyn ennen ja jälkeen muutoksen. Ensimmäinen kysely (N=9) keskittyi ennen muutosta nykyiseen työvuorosuunnitteluun ja toinen kysely (N=15) muutoksen jälkeen työaika-autonomiseen työvuorosuunnitteluun. Kyselyjen avoimet vastaukset analysoin teemoitellen.
Kehittämistyön tuloksena työvuorosuunnitteluprosessi muutettiin lähes kokonaisuudessaan ja uusi toimintamalli jää käyttöön leviten hiljakseen koko ensihoitokeskukseen. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että muutos on positiivinen ja pysyvä. Sillä saattaa olla tulevaisuudessa merkitystä henkilöstön parempaan työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Lisäksi sillä saattaa olla yhtenä tekijänä vaikutusta ensihoitokeskuksen työn imuun. Toimintamallin jatkokehitys rajautuu tämän kehittämistehtävän ulkopuolelle.