Poikimakierron tasaisuuden merkitys automaattilypsytilalla
Rönkkö, Päivi (2018)
Rönkkö, Päivi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804205042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804205042
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Automaattilypsy on Suomessa varsin uusi ja vasta yleistymässä oleva lypsymenetelmä. Vuonna 2016 Suomessa oli 997 automaattilypsytilaa. Automaattilypsyn yleistyessä Suomessa myös siihen liittyvät ongelmat lisääntyvät. Poikimakierto tarkoittaa lehmien poikimista tasaisesti ympäri vuoden. Poikimakierron tasaisuuden merkitys korostuu automaattilypsyssä. Kun robotti hoitaa lypsytyön kapasiteetti on rajallinen.
Työn tavoitteena oli tehdä automaattilypsytiloille selkeä yhteenveto ja ohje tasaisen poikimakierron suunnitteluun. Ohjeen pohjaksi asiaa tutkittiin kyselytutkimuksella, jonka avulla selvitettiin, onko pohjoissavolaisilla automaattilypsytiloilla tarvetta ohjeistukselle. Kyselytutkimuksen kaksi keskeisintä tutkimusongelmaa olivat, poikivatko tilanne eläimet tasaisesti ympäri vuoden ja koetteko poikimakierron epätasaisuuden ongelmaksi. Työn toimeksiantajana toimi ProAgria Pohjois-Savo.
Kyselytutkimuksen suunnittelu aloitettiin toimeksiantajan kanssa syksyllä 2017. Kyselytutkimuksen linkki lähetettiin sähköpostilla yhdessä saatekirjeen kanssa 108 tilalle 21.12.2017 ja kyselylinkki oli tarkoitus sulkea viikon päästä lähetyksestä. Vastauksia saatiin niukasti ja muistutusviestejä jouduttiin lähettämään kolme kertaa. Kyselytutkimuksen linkki suljettiin 17.1.2018. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä vain 26 pohjoissavolaista automaattilypsytilaa. Vastausprosentti kyselyssä oli 24. Vastaajista 14 antoi karjanumeron ja suostumuksen siihen, että tilan tavoitteita voidaan vertailla tuotosseurannan toteutuneisiin tietoihin.
Vastaajista suurin osa (54 prosenttia) oli yhden robotin tiloja. Toisiksi suurin joukko (31 prosenttia) oli kahden robotin tiloja ja loput (12 prosenttia) oli kolmen tai yli kolmen robotin tiloja. Vastaajista 18 piti poikimakiertoa tilallaan epätasaisena ja 8 vastaajaa oli sitä mieltä, että tilan poikimakierto on tasainen. Poikimakierron epätasaisuus koettiin ongelmaksi 67 prosentilla tiloista ja 33 prosenttia ei kokenut epätasaisuutta ongelmana. Eniten poikimakierron epätasaisuus vaikutti vastaajien mukaan poikima-, vasikka- ja ummessa olevien tiloihin. Vastauksista kävi ilmi, että kahden robotin tiloilla oli useammin ylimitoitetut tilat kuin muiden kokoluokkien tiloilla.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi se, mitä osattiin odottaa. Poikimakierto on tiloilla epätasainen ja valtaosa kokee sen ongelmaksi. Tutkimuksen pohjalta luotiin muistilista tasaisen poikimakierron suunnitteluun. Opinnäytetyö oli kattava katsaus poikimakierron tasaisuuteen liittyen ja työ toi esille ajankohtaisen ja tärkeän aiheen. Poikimakierron tasaisuuden merkitys automaattilypsytiloilla oli merkittävä. Työn jatkokehitysideoina ovat tutkimuksen laajentaminen koko maan kattavaksi ja jonkinlaisen laskurin kehittäminen poikimakierron suunnitteluun.
Automaattilypsy on Suomessa varsin uusi ja vasta yleistymässä oleva lypsymenetelmä. Vuonna 2016 Suomessa oli 997 automaattilypsytilaa. Automaattilypsyn yleistyessä Suomessa myös siihen liittyvät ongelmat lisääntyvät. Poikimakierto tarkoittaa lehmien poikimista tasaisesti ympäri vuoden. Poikimakierron tasaisuuden merkitys korostuu automaattilypsyssä. Kun robotti hoitaa lypsytyön kapasiteetti on rajallinen.
Työn tavoitteena oli tehdä automaattilypsytiloille selkeä yhteenveto ja ohje tasaisen poikimakierron suunnitteluun. Ohjeen pohjaksi asiaa tutkittiin kyselytutkimuksella, jonka avulla selvitettiin, onko pohjoissavolaisilla automaattilypsytiloilla tarvetta ohjeistukselle. Kyselytutkimuksen kaksi keskeisintä tutkimusongelmaa olivat, poikivatko tilanne eläimet tasaisesti ympäri vuoden ja koetteko poikimakierron epätasaisuuden ongelmaksi. Työn toimeksiantajana toimi ProAgria Pohjois-Savo.
Kyselytutkimuksen suunnittelu aloitettiin toimeksiantajan kanssa syksyllä 2017. Kyselytutkimuksen linkki lähetettiin sähköpostilla yhdessä saatekirjeen kanssa 108 tilalle 21.12.2017 ja kyselylinkki oli tarkoitus sulkea viikon päästä lähetyksestä. Vastauksia saatiin niukasti ja muistutusviestejä jouduttiin lähettämään kolme kertaa. Kyselytutkimuksen linkki suljettiin 17.1.2018. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä vain 26 pohjoissavolaista automaattilypsytilaa. Vastausprosentti kyselyssä oli 24. Vastaajista 14 antoi karjanumeron ja suostumuksen siihen, että tilan tavoitteita voidaan vertailla tuotosseurannan toteutuneisiin tietoihin.
Vastaajista suurin osa (54 prosenttia) oli yhden robotin tiloja. Toisiksi suurin joukko (31 prosenttia) oli kahden robotin tiloja ja loput (12 prosenttia) oli kolmen tai yli kolmen robotin tiloja. Vastaajista 18 piti poikimakiertoa tilallaan epätasaisena ja 8 vastaajaa oli sitä mieltä, että tilan poikimakierto on tasainen. Poikimakierron epätasaisuus koettiin ongelmaksi 67 prosentilla tiloista ja 33 prosenttia ei kokenut epätasaisuutta ongelmana. Eniten poikimakierron epätasaisuus vaikutti vastaajien mukaan poikima-, vasikka- ja ummessa olevien tiloihin. Vastauksista kävi ilmi, että kahden robotin tiloilla oli useammin ylimitoitetut tilat kuin muiden kokoluokkien tiloilla.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi se, mitä osattiin odottaa. Poikimakierto on tiloilla epätasainen ja valtaosa kokee sen ongelmaksi. Tutkimuksen pohjalta luotiin muistilista tasaisen poikimakierron suunnitteluun. Opinnäytetyö oli kattava katsaus poikimakierron tasaisuuteen liittyen ja työ toi esille ajankohtaisen ja tärkeän aiheen. Poikimakierron tasaisuuden merkitys automaattilypsytiloilla oli merkittävä. Työn jatkokehitysideoina ovat tutkimuksen laajentaminen koko maan kattavaksi ja jonkinlaisen laskurin kehittäminen poikimakierron suunnitteluun.